Moni johtaja tietää itsekin, että ei loista ihmisten johtamisessa

Johtajien mentori Kati Huovinmaa on huomannut, että monen johtamistyötä tekevän ydinosaaminen on aivan muualla kuin ihmisten johtamisessa. Osaamisen puute on tabu, josta johtajat itsekään eivät uskalla puhua. Nyt Huovinmaa kertoo, miksi näin on ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Vaikka maailma ympärillä muuttuu ja uusi teknologia muuttaa työtä, lopulta ihminen on korvaamaton. Siksi juuri ihmisen kuuntelemisen ja kohtaamisen tulisi aina olla johtajan työn keskiössä. Tämä on sanoma, jonka Kati Huovinmaa toivoo jokaisen johtajan muistavan työnsä arjessa.

Huovinmaa on pureutunut ihmislähtöiseen johtajuuteen sekä nykyisessä työssään eri alojen johtajien ja asiantuntijoiden ammattimentorina että aiemmassa roolissaan taidemuseon johtajana. Hänen mielestään ihmislähtöistä johtajuutta hyödynnetään aivan liian vähän siitä saataviin hyötyihin nähden. Syynä heikkoon kannatukseen hän pitää sitä, että ihmislähtöinen johtajuus on usein ymmärretty väärin.

Vanhat johtamisopit, kuten taylorismi jossa ihminen nähtiin koneiston osana, vaikuttavat edelleen käsityksiin siitä, mitä pidetään hyvänä ihmisten johtamisena.

– Ei ihmislähtöinen johtaminen tarkoita sitä, että johtajan pitäisi olla nössö tai että johtaminen olisi tuloksetonta, Huovinmaa herättelee. Taitava ihmislähtöinen johtajuus tuottaa tulosta ilman, että ihmisten hyvinvoinnista tingitään. Onnistuessaan se luo turvallisen ilmapiirin ja motivoi työntekijät innovoimaan ja heittäytymään mukaan radikaaleihinkin visioihin.

Nyt Huovinmaa kirjoittaa aiheesta Ihmisjohtaja-tietokirjaa, joka julkaistaan syksyllä 2024. Kirjan kirjoittamiseen ovat inspiroineet erityisesti keskustelut, joita Huovinmaa on käynyt mentorina eri alojen johtajien kanssa. Ne ovat tarjonneet syväsukelluksen suomalaisten johtajien näkemyksiin ja käytännön kokemuksiin ihmisten johtamisesta.

– Keskusteluissa on syntynyt oivalluksia, joita haluan jakaa laajemmalle yleisölle, hän kertoo.

Suomalaista johtamista tarkastellessaan Huovinmaa on pannut merkille, että vanhat johtamisopit, kuten taylorismi jossa ihminen nähtiin koneiston osana, vaikuttavat edelleen käsityksiin siitä, mitä pidetään hyvänä ihmisten johtamisena. Siksi johtajat tarvitsevat ja ansaitsevat enemmän tietoa siitä, miten ja miksi ihminen ja inhimillisyys kannattaa nostaa johtamistyön ytimeen.

Psykologi, psykoterapeutti Mikael Saarinen kertoo, mikä suomalaisilla työpaikoilla hiertää, ja miten hankalan pomon kanssa kannattaa toimia. 

Moni johtaja tietää itsekin tarvitsevansa treeniä

Kati Huovinmaa on huomannut, että ihmisten johtamista tavataan ajatella taitona, jonka jokainen johtajaksi hakeutuva on saanut ikään kuin syntymälahjana. Hän kertoo, ettei ihmisten johtaminen suinkaan ole kaikkien johtajien suurin vahvuus, ja että moni johtaja tietää tämän itsekin.

– Silti se on tabu. Ei johtaja uskalla mennä sanomaan muille johtoryhmän jäsenille, että kokee olevansa heikoilla ihmisten johtamisessa.

Huovinmaa haluaa laittaa stopin johtamisen mystifioinnille, jotta johtajat voisivat vapautua puhumaan työhönsä liittyvistä haasteista ja kehittyä taitaviksi ihmisten johtajiksi.

– Ihmisten johtamista opitaan harjoittelemalla, hän kuittaa. Se ei ole syntymälahja, vaan kokoelma taitoja ja kykyä soveltaa näitä taitoja käytäntöön.

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: ”Ihan kohtuullisin ponnistuksin pystyisi hyvään johtamiseen” 

Ei ole yhtä tapaa olla hyvä ihmisten johtaja

Ihmislähtöisen johtamisen harjoitteleminen ei Huovinmaan mukaan tarkoita sitä, että jokaisen johtajan täytyisi omaksua yksi oikea tapa tehdä työtään. – Ei johtajan myöskään tarvitse muuttaa itseään tietynlaiseksi tullakseen hyväksi johtajaksi.

Ihmisten johtamista opitaan harjoittelemalla. Se ei ole syntymälahja

Huovinmaa painottaa, että ihmisen johtamisessa kehitytään ennen kaikkea vahvistamalla itsetuntemusta ja ihmisläheisessä työssä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutusosaamista, aktiivisen kuuntelemisen taitoa sekä kykyä rakentaa psykologista turvallisuutta ja inspiroida ihmisiä kohti hurjia tavoitteita tai radikaaleja muutoksia. Hyvänä keinona tutustua omaan johtamisotteeseen hän mainitsee perehtymisen eri johtamistyyleihin.

Huovinmaa käsittelee kirjassaan myös seikkoja, joiden on huomannut hankaloittavan ihmisten johtajana onnistumista.

– Esimerkiksi empaattisuudessa on paljon hyvää, mutta liika empaattisuus voi johtaa miellyttämiseen ja haitata näin tavoitteiden saavuttamista. Yliempaattisuus voi myös uuvuttaa ihmisten johtajan.

Vuorovaikutustutkija Miia Paakkanen: ”Työelämä ei ole otollinen empaattiselle käyttäytymiselle”

Hyvää kehitystä näkyvissä

Vaikka suomalaisilla työpaikoilla voi vielä havaita taylorismin kaikuja, Huovinmaa näkee ihmisten johtamisessa myös ilahduttavia trendejä.

– Johtajat ovat alkaneet ymmärtää paremmin moninaisuutta ja ihmisten erilaisuutta. Kyky ymmärtää erilaisuutta on ihmisyyden ytimissä, ja siten olennainen osa taitavaa ihmisjohtajuutta, hän kertoo.

Hän iloitsee myös siitä, miten johtajat ovat puurtaneet tehdäkseen organisaatioidensa arvot todeksi.

– Inhimillisyyttä korostavat arvot eivät ole strategian päälle liimattua sanahelinää, vaan ne ovat alkaneet todella näkyä työpaikkojen arjessa.

Huovinmaa on pannut myös merkille, että ihmisten johtajilta on alettu sietää aiempaa enemmän keskeneräisyyttä. – Tämä on erittäin tervetullut muutos, onhan johtajakin lopulta ihminen.

 

Teksti: Liina Hurri
Kuva: Veikko Somerpuro

Kati Huovinmaa – Moni johtaja tietää itsekin, että ei loista ihmisten johtamisessa