Vastuullisuus

Laaja tutkimus ennustaa suomalaisen työelämän isoa muutosta – työnantajien haasteet kasvavat

Suomalaisnuoret haluavat, että työnantaja auttaa heitä kehittymään työssään. Kaksi nuorta kolmesta on sitä mieltä, että tämä toteutuu työpaikoilla hyvin. Kiitosta työpaikat saavat myös työpaikan selkeistä pelisäännöistä ja siitä, että kesätyöntekijät otetaan osaksi työyhteisöä. Risuja työnantajille annetaan säännöllisen palautteen puuttumisesta ja riittämättömästä perehdytyksestä. Myös palkkaan ollaan tyytymättömiä. Tiedot käyvät ilmi Oikotien Vastuullinen kesäduuni 2022 -tutkimuksesta, johon osallistui tänä vuonna ennätysmäärä vastaajia, 11 566 nuorta. Tutkimus tehtiin kahdeksannen kerran.

Nuoret odottavat, että työnantaja ja työyhteisö auttavat heitä kehittymään työssä. He haluavat kattavaa perehdyttämistä ja säännöllistä palautetta suorituksistaan. 66 prosenttia nuorista on tyytyväisiä siihen, miten esihenkilöt ovat auttaneet heitä kehittymään. Melko tyytyväisiä on 25 prosenttia. Täysin eri mieltä kehittymään auttamisesta on vain prosentti nuorista.

Vain 35 prosenttia nuorista on täysin tyytyväisiä saamansa palautteen säännöllisyyteen. 24 prosenttia nuorista on palautteenantoon hyvin tai melko tyytymätön.

– Nuoret ovat suomalaisten työpaikkojen palautekulttuuriin jopa tyytymättömämpiä kuin työstä saatuun palkkaan. Se, että palautekulttuuri kerää palkkausta enemmän kritiikkiä, alleviivaa työolojen ja vastuullisuuden merkittävyyttä. Aihehan on ollut viime aikoina paljon pinnalla. Kehittyminen on nuorille korostuneen tärkeää, Vastuullinen kesäduuni -kampanjan johtaja Päivi Salminen-Kultanen kertoo.

Tiedot selviävät Oikotien Vastuullinen kesäduuni 2022 -tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin nyt kahdeksannen kerran. Vastaajia oli enemmän kuin koskaan aiemmin: 11 566 nuorta. He työskentelivät 155 organisaatiossa. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö IROResearch verkkokyselynä kesä–elokuussa. Nuorimmat vastaajat olivat alle 15-vuotiaita ja vanhimmat 25 vuotta täyttäneitä. Vastaajista 57 prosenttia oli naisia ja 38 prosenttia miehiä. 4 prosenttia vastaajista oli muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan.

17 prosenttia kritisoi palkkaansa

17 prosenttia suomalaisnuorista ei pidä palkkaansa kohtuullisena. Toisaalta 83 prosenttia kokee palkkansa riittäväksi.

Parannettavaa työnantajilla on myös työhön perehdyttämisessä. Nuorista 11 prosenttia on tyytymättömiä saamaansa perehdytykseen. Täysin tyytyväisiä perehdytykseen on 60 prosenttia.

– Tyytymättömyys perehdytykseen kasvaa työkokemuksen myötä. Eli ensimmäisissä kesätyöpesteissään olevat nuoret ovat saamaansa perehdytykseen tyytyväisempiä kuin jo useita kesiä työkokemusta hankkineet. Kyse on todennäköisesti siitä, että kun työkokemuksen myötä työn vaativuus kasvaa ja vastuu lisääntyy, työnantajien antama perehdytys ei pysy perässä. Eli Suomessa kokemattomat perehdytetään perustyöhön hyvin, mutta sen jälkeen moni nuori on mielestään töissä liiaksi itsensä varassa, Salminen-Kultanen sanoo ja lisää:

– Nuoret työntekijät haluavat työlleen selkeät tavoitteet eli tiedon siitä, mitä heiltä odotetaan. Siksi heille on outoa, jos palautetta ei kesätyöpaikassa saa. Hyvä perehdytys ja säännöllinen, konkreettinen ja kannustava palautteenanto auttavat saavuttamaan tavoitteet. Nykynuoret ovat tottuneet saamaan palautetta ja analysoimaan omaa toimintaansa harrastuksissa ja oppilaitoksissa.

Nuoret muuttavat koko työelämää

Suomalainen työelämä on muuttumassa ja muutos etenee ikäluokka ikäluokalta nuorten kasvaessa työikään. Nuorten perspektiivi työelämään on aiempia sukupolvia yksilökeskeisempi, ja tulevaisuuden suomalaiset työyhteisöt ovat heterogeenisempiä kuin aiemmin.

– Viimeaikaisten tutkimusten iso viesti on, että nykynuoret odottavat työelämässä vastuuta ja luottoa jo varhain, mutta toisaalta asettavat kovasti odotuksia sille, että työnantaja ja työyhteisö kehittäisivät heitä. Sellainen on työnantajalle haastava yhtälö. Mutta eivät työnantajat pääse muutosta karkuun. Työnantajien on huomioitava nuorten sukupolvien uudenlaiset odotukset ollakseen houkutteleva työnantaja tulevaisuudessakin, Salminen-Kultanen toteaa ja jatkaa:

– Jo nyt nuoret haluavat olla tasavertaisia muiden työntekijöiden kanssa. He eivät halua tulla kohdelluiksi esimerkiksi “vain kesätyöntekijöinä”.

Kun toimistotyö, asiantuntijatyö ja luova työ ovat vallanneet alaa Suomessa, työroolit eivät ole enää tarkasti rajattuja.

– Tulevaisuudessa työnantajien kannattaa määrätietoisesti rakentaa kollegiaalisuutta ja etsiä synergiaetuja. Kun työyhteisöt ovat aiempaa moninaisempia ja yksilökeskeisempiä, sitoutuneisuuden luominen kiistattomasti hankaloituu. Mutta toisaalta moninaisemman joukon synergiahyödyt ovat suuria, Salminen-Kultanen kommentoi.

Kolme nuorta neljästä suosittelisi kesätyöpaikkaansa muillekin

Toisaalta hyvistä kesätyökokemuksista kertoo se, että 76 prosenttia nuorista suosittelisi ehdottomasti kesätyönantajaansa ystävilleen. Oma paluu samaan työpaikkaan riippuu kehitysmahdollisuuksista.

– Nuoret ja opiskelijat miettivät, millaisia asioita he haluavat jatkossa oppia ja missä he haluavat kehittyä. Onko samassa organisaatiossa mahdollista saada seuraavana kesänä uusia haasteita ja vastuuta? Palautteen antamiseen ja jatkuvaan keskusteluun kannattaa panostaa myös siksi, että niiden avulla työnantaja saa tietoa nuoren tulevaisuuden tavoitteista, Salminen-Kultanen sanoo.

Myös pelisäännöt työpaikalla ovat selvät. Täysin tätä mieltä on 75 prosenttia nuorista. 77 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että he voivat keskustella esihenkilönsä ja kollegoidensa kanssa mieltä askarruttavista asioista.

– Nuorille on tärkeää, että esihenkilö ja kollegat auttavat heitä kehittymään. Tässä työnantajat ovat myös onnistuneet aika hyvin. Kun työyhteisössä on hyvä henki, kaikesta voi puhua ja apua uskaltaa pyytää, Salminen-Kultanen kertoo.

Lisätietoja:

Päivi Salminen-Kultanen
Oikotie, projektijohtaja
puh. 040 727 9717
paivi.salminen-kultanen@oikotie.fi

Oikotien Vastuullinen kesäduuni haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyökokemuksia 14–29-vuotiaille nuorille. Vuonna 2022 kampanjassa oli mukana 558  työnantajaa, jotka ovat sitoutuneet kuuteen hyvään kesätyön periaatteeseen. Niitä ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja -todistus. Vastuullinen kesäduuni 2022 -kampanjan pääyhteistyökumppaneita ovat S-ryhmä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Helsingin kaupunki, Destia, Talous ja Nuoret TAT ja T-Media Oy.

Oikotie Työpaikat on palvelu, joka yhdistää suomalaiset työnantajat ja työnhakijat. Palvelussa on haettavana tällä hetkellä  noin 35 000 työpaikkaa eri puolilta Suomea. Oikotie on asuntojen, liiketilojen sekä rekrytoinnin suomalainen välityspalvelu. Oikotie on osa Schibsted-konsernia, johon kuuluvat myös Tori.fi ja Rakentaja.fi. Tori.fi ja Oikotie tavoittavat kuukausittain yli puolet suomalaisista ja palveluissa vieraillaan joka kuukausi yli 50 miljoonaa kertaa.

Kuvaaja: Niko Jekkonen