Työnantajakuva

Kun työpaikkailmoitus menee tunteisiin – näin tarinallistat yrityskulttuurisi 

6.3.2020 klo 14:44

Työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyy paljon järkeilyä, mutta oikeasti työnhakija valitsee työpaikkansa tunteella.

Työnhakijalle tarjottiin molempia hänen hakemiaan työpaikkoja. Uusia ja innostavia kuvioita oli siis luvassa, nyt piti enää valita kahdesta vaihtoehdosta parempi. Työtehtävät olivat samankaltaiset, ja molemmat työnantajat tarjosivat yhtä lailla miellyttäviä etuja. Jos työntekijä olisi ollut robotti, järkivalinta kahden tasavahvan ehdokkaan välillä olisi saattanut olla vaikea. Työnhakija ei kuitenkaan tarvinnut järkiperusteita, sillä tunnetasolla hän oli jo tehnyt päätöksensä.

Toinen työntekijä piti työtehtävistään, mutta oli antanut itsensä ymmärtää, että kilpailijan konttorilla oli innostavampi meininki ja kaiken lisäksi mukavan oloista väkeä. Olisi ollut turvallinen valinta jäädä hyvän työnantajan palvelukseen. Tunne oli kuitenkin niin vahva, että hän otti riskin ja vaihtoi työpaikkaa. 

Rekrytoinnissa vallitsevat nyt työnhakijan markkinat.

Rekrytoinnissa vallitsevat nyt työnhakijan markkinat. Kilpailu sopivista tekijöistä on kovaa, ja joillakin aloilla kärsitään suoranaisesta osaajapulasta. Moniin erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin on haastavaa rekrytoida, koska päteviä tekijöitä on kerta kaikkiaan liian vähän. Niin kauan kuin työnhakijalla on varaa valita, hän valitsee sen työnantajan, joka puhuttelee häntä tunnetasolla. Ilmiössä ei ole kyse rekrytoinnin trendistä vaan inhimillisestä käyttäytymisestä.

Silti monen yrityksen rekrytointimarkkinointi muodostuu edelleen harmaista vaatimuslistoista, jotka vetoavat tunteisiin lähinnä niitä viilentäen. 

Kilpailussa työntekijöistä voiton vie se yritys, joka onnistuu kertomaan itsestään ja työpaikkojensa arjesta konkreettisin esimerkein. Tarinallistamista käytetään jo melko laajalti viestinnässä ja markkinoinnissa, mutta tarinallistamisen keinoja ei vielä aina osata hyödyntää rekrytoinnissa ja yrityskuvan rakentamisessa. Potentiaalisiin tuleviin työntekijöihin panostetaan yllättävän vähän siihen nähden, kuinka paljon markkinointiin muuten satsataan, ja kuinka kova pula hyvistä tekijöistä on.

Tässä on mainio erottumisen paikka yritykselle, joka haluaa tehdä vaikuttavaa, inhimillisiin tunteisiin vetoavaa rekrytointiviestintää.

Valjasta yrityksen vahvuudet tarinasi raaka-aineiksi

Tarinallistamisessa on kyse siitä, että puetaan työpaikan arkea sanoiksi, kuviksi ja videoiksi. Työnhakijat eivät odota näkevänsä satuja, vaan elämänmakuisia sisältöjä työpaikalta. Tarkoituksena ei siis ole keksiä mitään kokonaan uutta ja ihmeellistä; vaikuttavimmat tarinat kumpuavat tosielämästä.

Työnhakijat eivät odota näkevänsä satuja, vaan elämänmakuisia sisältöjä työpaikalta.

Oma kulttuuri vahvuuksineen ja heikkouksineen on niin lähellä, että joskus sitä on vaikeaa nähdä. Vaikka alkuun pääseminen voi tuntua hankalalta, tarinan ainekset ovat lähempänä kuin uskotkaan – enää täytyy kaivaa ne esiin. Suosittelen näkemään tämän vaivan, sillä kun pohjatyö on hoidettu huolella, ei resursseja tarvitse hassata fiilispohjalta tarinoimiseen.

Yrityksen työnantajakuvaa tutkimalla saat kartoitettua vahvuudet ja sen, millaisena tavoiteltu kohderyhmä näkee yrityksen. Yrityskuvatutkimusten ohella tarinan aineksia on innostavaa etsiä workshopeissa. Ulkopuoliset silmät auttavat näkemään vahvuuksia ja kilpailuetuja sielläkin, missä itse näet vain ”tavallista arkea”. 

Omaan yritykseen tutustuessasi kirkastat itsellesi myös, mitkä ovat yrityksen valttikortit verrattuna kilpailijoihin. On resurssien tuhlaamista lähteä keulimaan sellaisella, missä kilpailija on parempi. Toisaalta omat vahvuudet kannattaa rohkeasti varata itselleen rakentamalla sisältöjä niistä. 

Kun onnistut puhuttelemaan haluttua kohderyhmää tunnetasolla, rekrytointi helpottuu. Tuloksena on enemmän ja sopivampia työntekijöitä – niitä, jotka valitsevat teidät kilpailijan sijaan. 

Koukuta passiiviset työnhakijat tarinallistamalla 

On kaksi seikkaa, jotka kiinnostavat jokaista työnhakijaa: työtehtävät ja työympäristö. Tehtävät käyvät ilmi työpaikkailmoituksesta, mutta kaiken muun suhteen hakija on sen työnantajakuvan varassa, joka hänelle on muodostunut teistä. 

Peräti 60 prosenttia työntekijöistä on passiivisessa työnhaussa – toisin sanoen houkuteltavissa teille. He ovat kiinnostuneet kuulemaan eri yrityksistä työpaikkoina, vaikka eivät juuri nyt suunnittele vaihtavansa työpaikkaa. Yrityskulttuurien avaaminen tarinoiden avulla voi houkutella tällaisia urahaaveilijoita. Mitä jos päästäisit potentiaaliset työntekijät kurkkaamaan sisään jo ennen kuin he tietävät haluavansa töihin teille? 

Ihmisillä on vahva tunneside työhön, ja tarinoissa tätä on mahdollista hyödyntää. Yritystä ja sen kulttuuria avaavat sisällöt ovat tehokas ja helposti lähestyttävä keino viestiä positiivista kuvaa yrityksestä. Yksi havainnollinen tapa avata työpaikan arkea on julkaista artikkeleita, videoita ja kuvia, joissa omat työntekijät kertovat työstään. Tämän aidompaa ja puhuttelevampaa tarinaa tuskin voisit potentiaalisille työntekijöille tarjota.

Tiedosta tarinallistamisen riskit

Monien onnistumisen mahdollisuuksien ohella on myös muutama keino epäonnistua yrityskuvan tarinallistamisessa. Yksi tyypillinen virhe on tehdä niin mitäänsanomaton tarina, ettei ketään kiinnosta. Toinen ääripää on luoda niin yliampuva stoori, ettei se ole uskottava; yliyrittämisen maku ja epäaitous tuottavat herkästi ei-toivotun vastareaktion. Rohkeissa avauksissa piilee aina some-raivon riski. Myrskyjä on syntynyt esimerkiksi väärällä tavalla rennosta tyylistä. Suomessa on nähty myös markkinointikampanjoita, joissa yksittäinen huolimaton sanavalinta on loukannut vastaanottajan perusarvoja. 

Kaikkia ei silti tarvitse miellyttää, varsinkaan sen uhalla, että omat arvot jäävät jalkoihin. Ei ole kerta kaikkiaan mahdollista kertoa uskottavaa tarinaa yrityksen vastuullisuudesta, jos vastuullisuusteot eivät ole korkealla yrityksen prioriteeteissa. Mitä yrityksen arvot ovatkin, ole rehellinen niille ja tuo niitä reippaasti esiin. Juuri ne ovat niitä vahvuuksia, jotka puhuttelevat kaikkein sopivimpia työnhakijoita.

Parhaat tarinat ovat tositarinoita.

Tarinallistaminen ei myöskään tarkoita, että jokaisen yrityksen pitäisi esitellä hupparityyliä ja flipperipelejä. Jos yrityksessänne pukeudutaan pukuun, kerro siitä ja keskity puhuttelemaan tekijöitä, joille on luontevaa edustaa puvussa. Kiinnostavuus ei herää karkkiautomaatilla, vaan potentiaalisia työntekijöitä kiinnostavat kaikkein eniten työhön itseensä liittyvät seikat. 

Pitäydy siis totuudessa ja ole rohkea, mutta älä liian räväkkä. Kuten mainittua, parhaat tarinat ovat tositarinoita.

Periaatteessa jokainen osaa kertoa jonkinlaisen tarinan. Vaatii kuitenkin ammattitaitoa luoda aitoa, uskottavaa, brändiä tukevaa tarinaa yrityksestä. Lisäksi hyväkin tarina menee hukkaan, jos se ei tavoita kohderyhmäänsä. Riskien minimoimiseksi ja vaikuttavimpaan lopputulokseen pääsemiseksi suosittelen hyödyntämään alan ammattilaisia omaan yrityskuvaan tutustumisessa, tarinan tuottamisessa ja sen jakelussa. Se maksaa itsensä takaisin työntekijöinä, jotka haluavat teille töihin. 

Haluatko kuulla lisää?

Oli tarpeesi ajankohtainen rekrytointiin, organisaation kehittämiseen tai työnantajakuvaan, autamme tarpeittesi mukaan. Tilaa alla olevalla lomakkeella uutiskirjeemme tai pyydä suoraan yhteydenottoa asiantuntijaltamme!

Toimittaja: Joonas Pihlajamaa