Työ & Laki

Korkein oikeus arvioi irtisanomiseen liittyvää kohtuullista aikaa

työ&laki

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2021:9 oli kysymys siitä, oliko yhtiö toimittanut työsopimuksen irtisanomisen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. ​​​​​​

Työnantaja oli 13.5.2015 saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Työnantaja oli 27.5.2015 ilmoittanut työntekijälle harkitsevansa irtisanomista ja varannut työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi 1.6.2015 kuulemistilaisuudessa. Työnantaja oli 2.9.2015 irtisanonut työsopimuksen sen jälkeen, kun työntekijälle varattua kuulemistilaisuutta oli työntekijän aloitteesta siirretty jo kahdesti ja hän oli ilmoittanut, ettei sairauden vuoksi voisi osallistua siirrettyynkään kuulemistilaisuuteen. 

Irtisanominen on suoritettava kohtuullisessa ajassa, jotta työntekijää voidaan suojata irtisanomismenettelyn kohtuuttomalta pitkittymiseltä. Kohtuullisen ajan määrittelyssä huomioidaan kuitenkin työnantajan tarve asian riittävään selvittämiseen, sillä on kummankin osapuolen edun mukaista, että työnantaja voi perustaa irtisanomisharkinnan riittäviin ja oikeisiin tietoihin. Mikäli työnantaja laiminlyö velvollisuutensa vedota työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen kohtuullisessa ajassa, saattaa työntekijä olla oikeutettu korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Lisäksi työnantajan on ennen työsopimuksen irtisanomista henkilöön liittyvällä perusteella varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi.

Korkein oikeus katsoi, että vaikka kuulemisvelvollisuuden täyttämiseksi on riittävää, että työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi, työnantajan tulisi pyrkiä siihen, että työntekijä mahdollisesta tilapäisestä esteestään huolimatta saa tosiasiallisen ja riittävän mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kohtuullista aikaa ei tulisi tulkita niin tiukasti, että se muodostuisi esteeksi työntekijän kannalta tapauskohtaisesti arvioiden keskeisempien oikeuksien turvaamiselle. Työnantajan suostuminen kuulemistilaisuuksien siirtämiseen ei ole antanut työntekijälle perusteltua aihetta olettaa, että työnantajan suhtautuminen irtisanomisperusteisiin tai niihin vetoamiseen olisi asiassa muuttunut.

Työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen noin kolme ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun se oli saanut tiedon irtisanomisperusteesta.  Korkein oikeus totesi, ettei irtisanomisperusteeseen tavallisesti voida vedota tehokkaasti enää näin pitkän ajan kuluttua. Ratkaisussa esitetyt perusteet joka tapauksessa puolsivat yhdensuuntaisesti sitä, että aikaa irtisanomisperusteen tiedoksisaamisesta työsopimuksen irtisanomiseen voitiin tässä tapauksessa pitää kohtuullisena. Korkein oikeus katsoi, että työntekijän irtisanominen oli tapahtunut kohtuullisen ajan kuluessa eikä tällä siten ollut oikeutta saada työnantajalta korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Aiemmin oikeuskäytännössä kohtuulliseksi ajaksi on pääsääntöisesti katsottu muutama viikko ja enintään 1-2 kuukautta. Ratkaisu osoittaa, että kohtuullinen aika on jatkossa arvioitava tapauskohtaisesti ja painoarvoa on annettava myös irtisanomisen viivästymisen taustasyille.

Castren&Snellman