Itä-Suomen hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan entiselle työnantajalleen sopimussakkona kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan työsuhteen jälkeistä aikaa koskevan kilpailukiellon rikkomisesta.

Tuomiossa S18/384 (22.2.2019) oli kysymys myyntipäälliköstä, jonka kanssa oli sovittu kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Työntekijä oli työskennellyt liiketoiminnassa, joka toimitti tietotekniikkaratkaisuja sairaanhoitoympäristöihin. Asiassa oli riidatonta, että työntekijä oli aloittanut kilpailevan yritystoiminnan heti irtisanoutumisensa jälkeen. Keskeinen kysymys koski sitä, oliko kilpailukieltoehto pätevä.

Lain mukaan kilpailukieltoehdolle pitää olla erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työntekijän työsuhteeseen. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, joka johtuu liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai työnantajan järjestämästä erityiskoulutuksesta. Lisäksi kiinnitetään huomiota työntekijän asemaan ja työtehtäviin.

Tapauksessa hovioikeus katsoi, että kilpailukieltoehdosta sopimiselle oli ollut erityisen painava syy ja ehto oli pätevä. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa seuraavilla seikoilla: 

  • Työntekijä oli palkattu kehittämään uutta liiketoimintaa ja sen tuotevalikoimaa. Vaikka työntekijällä ei ollut esimiesasemaa eikä hän kuulunut johtoryhmään, hänen roolinsa liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä oli alusta alkaen itsenäinen ja merkittävä.
  • Työntekijän vastuulla olivat liiketoiminnan merkittävimmät asiakkaat, hän oli henkilökohtaisesti tekemisissä suoraan asiakkaiden kanssa ja sai työsuhteen alusta asti tietoonsa muun muassa hinnoitteluun liittyviä liikesalaisuuksia. Keskeiset asiakassuhteet henkilöityvät työntekijään, mitä kautta hän sai työsuhteessaan haltuunsa myös sellaista asiakkaita koskevaa yksityiskohtaista tietoa, joka ei ollut yleisesti tiedossa tai helposti ulkopuolisen selvitettäessä.
  • Useat seikat puhuivat sen puolesta, että työntekijää ei voitu pitää tavanomaisena myyntimiehenä, jonka kohdalla kilpailukieltoehdosta solmimiselle ei yleensä ole perusteita. Sen sijaan hänellä oli ollut merkittävä asema erityistä suojaa vaativassa uudessa liiketoiminnassa.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut osoittavat, että kilpailukieltoehdon pätevyyden arviointi perustuu aina kokonaisharkintaan. Yhtiön liiketoiminnan luonne, työntekijän tosiasialliset työtehtävät, vastuut ja asema yhtiössä sekä yhtiön tarve suojata työntekijän työssään haltuunsa saamia liikesalaisuuksia ovat keskeisimmät arvioinnissa huomioon otettavat seikat. Tämän uutiskirjeen julkaisuhetkellä hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

 

Lisää uusi kommentti