Vastuullisuus

Hakijalähtöinen rekrytointi on vastuullisen työnantajan kivijalka – 5 + 1 keinoa hyvään hakijakokemukseen

29.6.2021 klo 9:41

Varmaan kaikki meistä ovat kokeneet sen, kun työhakemukseen ei koskaan vastata tai haastattelun aikana haastattelija näprää puhelinta tai on muuten huonosti valmistautunut tilaisuuteen. Omat hakijakokemukseni ovat sijoittuneet välille mahtavasta totaaliseen radiohiljaisuuteen. Vieläkin odottelen muutamaan kymmenen vuotta sitten laittamaani kesätyöhakemukseen vastausta. Valitettavasti näistä huonoista kokemuksista jää myös usein sellainen jälki, etteivät kyseiset yritykset nouse enää tulevaisuuden työnhakijoiden harkintalistalle. Parhaat kokemukset puolestaan jättävät luotettavan ja asiantuntevan muistijäljen yrityksestä.

Vastuullisuus ja vastuulliset toimintaperiaatteet rekrytoinnissa ulottuvat rekrytointiprosessin eri vaiheissa asenteista arvoihin ja käytännön tekoihin. Yksi tärkeistä vastuullisen rekrytoinnin peruspilareista on hyvä hakijakokemus. Ensiluokkainen hakijakokemus on ollut minulle henkilökohtaisesti aina sydämen asia ja se on myös nostettu meillä SOK:lla onnistuneen rekrytoinnin ensisijaiseksi prioriteetiksi.

Hyvällä hakijakokemuksella vaikutetaan koko yrityksen maineeseen ja siihen, millaisen fiiliksen työnhakukokemus jättää hakijalle kyseisestä yrityksestä.

Hakijan polkuun liittyy monia eri vaiheita ja siksi onkin tärkeää kuljettaa ajatusta vastuullisesta ja hyvin hoidetusta hakijakokemuksesta läpi rekrytointiprosessin eri vaiheiden.

Seuraavaksi esitän top 5 -listan asioista, jotka olen todennut toimiviksi periaatteiksi hyvän hakijakokemuksen saavuttamisessa:

  1. Aikataulu. Olemme SOK:lla huomanneet, että aikatauluista kiinni pitäminen ja tarvittavan ajan varaaminen ennakoivasti kalenteriin ovat avainasemassa rekrytoinnin onnistumisen ja hyvän hakijakokemuksen näkökulmasta. Rekrytointiprosessi on investointi, johon kannattaa sijoittaa aikaresurssia.
  2. Rekrytointia tukeva rekrytointijärjestelmä. Hakemuksen jättämisen helppous on nostanut merkitystään viime vuosina ja se onkin oleellinen osa hyvää hakijakokemusta. Suosittelen varmistamaan, että järjestelmä on viilattu hakijaystävälliseksi ja hakemisvaiheessa hakijoilta kysytään vain tehtävän kannalta oleelliset tiedot, eikä samoja tietoja tarvitse täyttää moneen kertaan.
  3. Hakijaviestintä. En voi ylikorostaa tämän tärkeyttä. Suosittelen lämpimästi kiittämään jokaista hakijaa kiinnostuksesta avointa työtehtävää ja yritystä kohtaan, vaikka hakija ei tällä kertaa etenisikään haussa. Olen todennut myös tärkeäksi pitää hakijat kartalla prosessin seuraavista vaiheista sekä mahdollisista viivästyksistä aikataulussa, jotta hakijalla on tunne, että hän tietää mitä ja milloin tapahtuu seuraavaksi.
  4. Ota puhelin käteen. Olemme SOK:lla saaneet paljon kiitosta siitä, että soitamme henkilökohtaisesti jokaiselle haastattelussa olleelle henkilölle ja annamme palautetta. Ikävien uutisten kertominen ei ole koskaan helppoa ja sitä haluaisi helposti vältellä. Kuitenkin sekin osuus on hyvin keskeinen osa rekrytointiprosessia ja siihen on hyvä panostaa. Puhelun aikana hakijalla on myös tilaisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta vastavuoroisesti.
  5. NPS-kysely. Pyydä rohkeasti palautetta! SOK:lla lähetämme jokaiselle hakijalle hakijatyytyväisyyskyselyn, jossa keräämme sekä numeerista että sanallista palautetta hakijakokemuksesta. Emme ole rajanneet kyselyn lähettämistä rekrytoinnissa haastatteluihin edenneisiin hakijoihin, vaan kaikki hakemuksensa jättäneet hakijat saavat mahdollisuuden antaa sekä positiivista että kehittävää palautetta niin halutessaan.

Lisäksi: Avoimuus. Haluaisin vielä muistuttaa hakijakokemuksen peruspilarista eli avoimuudesta. Olen kokenut, että on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä viestimään avoimesti hakijoille syyt ja painotukset rekrytoinnin valintojen takana. Olemme SOK:lla saaneet tästä paljon kiitosta hakijoiltamme, sillä saamamme palautteen mukaan selkeä ymmärrys lopullisista valintakriteereistä suhteessa omaan osaamiseensa johtaa siihen, että kokee rekrytointiprosessin reiluksi ja valinnat perustelluiksi.

Lopulta eniten merkkaa se, millainen tunne hakijalle jää prosessin päätteeksi.

Arvostetaan siis jokaista hakijaa, sillä näissä kohtaamisissa piilee aina mahdollisuus hyvän ja vastuullisen työnantajakuvan rakentamiselle.

Blogin kirjoittaja Ilona Harju toimii Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalla HR-asiantuntijana rekrytoinnin ja työnantajakuvatyön parissa. Osuuskauppojen omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja tuottaa niille hankinta-, asiantuntija- ja tukipalveluita. SOK vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja eri ketjujen kehittämisestä. SOK:n liiketoiminta täydentää S-ryhmän tarjontaa kotimaassa ja lähialueilla.