Vastuullisuus

Esteettömyys on olennainen osa vastuullista yritystoimintaa

21.9.2021 klo 10:05

Esteettömyys on osa niin YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa kuin monien yritysten vastuullisuustoimintaakin. Me Riesassa teemme paljon yhteistyötä nimenomaan työnantaja-asiakkaiden parissa ja usein esteettömyyden ja sitä kautta yhdenvertaisuuden kehittäminen loksahtaakin yhtiöiden tai julkisten toimijoiden vastuullisuusohjelmiin.

Kun puhutaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilön työllisyydestä, puhutaan valtavasta potentiaalista. Työympäristöjen esteettömyyden ja yhdenvertaisten rekrytointikäytäntöjen kehittämiseen todella kannattaa panostaa. Tilastokeskuksen mukaan nimittäin noin 1,9 miljoonalla suomalaisella, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Esteettömyyden nykytilan, tarvittavien muutosten tai yrityksen omien käytäntöjen arvioiminen voi tuntua haastavalta, mutta siihen on saatavilla apua. Asiantuntijoiden avulla voidaan varmistaa, että yrityksen tai organisaation työkulttuuri ja -ympäristö eivät jätä todellisia osaajia ulkopuolelle.

Meillä on tällä hetkellä Suomessa meneillään useita hyviä hankkeita ja kampanjoita liittyen vammaisten henkilöiden työllisyyteen. Hankkeiden ja kampanjoiden takaa löytyy niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita sekä myös järjestöjä. Tätä työtä tehdään siis yhteisessä rintamassa, jossa tärkeässä asemassa ovat työnantajat.

Julkiset hankkeet ohjaavat suuria linjoja, mutta arkipäivän työelämää muokataan myös juuri siellä, missä työtä ja rekrytointia tehdään.

Työllisyyden kokonaisuus muodostuu monista pienistä asioista: tässä tapauksessa keskiössä ovat asenteet ja ympäristö. Linjoja voidaan muuttaa strategian luomisella ja sen pitkäjänteisellä jalkauttamisella kaikkeen toimintaan. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan vammaisia henkilöitä rekrytoidaan todennäköisemmin, kun käytössä on kirjallinen käytäntö aiheeseen liittyen. Kun vastuullisuustoimiin ja esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmiin kirjataan riittävän konkreettisia toimia ja niiden toteutusta seurataan, saadaan siis näkyviä tuloksia aikaan. Mitä nämä riittävän konkreettiset toimet sitten voisivat esimerkiksi olla?

Esimerkiksi rekrytoinnissa on hyvä huomioida esteettömyys ja yhdenvertaisuus koko prosessissa. Kun vastuullisuusohjelmiin on kirjattu tahtotila yhdenvertaisesta rekrytoinnista, voidaan siirtyä käytännön tasolle. Yksinkertaisten esteettömyystietojen kuvailu työpaikkailmoituksissa olisi vahva viesti ulospäin siitä, että työmarkkinoille halutaan kaikki osaajat mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta. Anonyymi rekrytointi voi toteutua vammaisten henkilöiden kohdalla vain silloin, kun esteettömyydestä ei tarvitse erikseen etukäteen kysyä tai jos se on välttämätöntä, voi sen tehdä sellaisen tahon kautta, joka ei ole mukana itse rekrytointiprosessissa. Esteettömyyden nykytilan tarkasteleminen ja näkyväksi tekeminen lisäävät myös tahtoa ja ymmärrystä sen kehittämiseksi. Luonnollisesti myös työhaastattelutilanteen esteettömyys tulee miettiä ja varmistaa jo ennakkoon.

Toimiva työympäristö ylipäätään hyödyttää kaikkia: sähköisesti avautuvat ovet, hyvä akustiikka, automaattisesti syttyvät ja sammuvat valot tai vaikkapa sähkösäädettävät pöydät tekevät työarjesta sujuvaa riippumatta työntekijöiden yksilöllisistä ominaisuuksista tai tilapäisistä toimintakyvyn muutoksista. Läppäriä ja kahvikuppia on sujuvampi kantaa käytävillä, kun ei tarvitse avata painavia ovia. Jalkansa loukanneen työntekijän on helpompi palata esteettömään toimistoon. Mutta vammaisten henkilöiden kohdalla nämä tekijät todella määrittävät heidän mahdollisuutensa toimia tiloissa.

Asenteisiin vammaisia henkilöitä kohtaan taas voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksin. Kun henkilöstö saa koulutuksessa tietoa eri tavoin vammaisten henkilöiden kohtaamisesta ja voi esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä asiantuntijoille, kohtaamiset muuttuvat luonnollisiksi ja ennakkoluulot hälvenevät.

Tulevaisuuden työelämällä ei ole varaa jättää ketään ulkopuolelle.

Vastuullisuus on myös viestintää. Kun viestinnässä tiedetään, millaisia termejä voi ja kannattaa käyttää, monimuotoistuu se helpommin. Myös kuvastolla on tärkeä rooli. Usein vammaiset henkilöt ovat näkyvillä vain erillisiä esteettömyysasioita koskevassa viestinnässä, mutta puuttuvat vielä monin paikoin arkisesta sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Kuvaston monimuotoisuus vaikuttaa yhtiön tai muun toimijan brändiin ja muokkaa vammaisten henkilöiden roolia yhteiskunnassa. Vammaiset henkilöt eivät ole vain palveluiden tai toimien kohteita, vaan työntekijöitä, opiskelijoita ja kansalaisia siinä missä muutkin.

Blogin kirjoittaja Anni Kyröläinen on esteettömyysasiantuntija Riesa Consultative Oy:ssa. Riesa on esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen keskittyvä konsultointiyritys, tutustu www.riesa.io.

Riesa on mukana Vastuullinen työnantaja -kampanjassa. Kampanjan jäsenet sitoutuvat vastuullisen työnantajuuden periaatteisiin. Kampanjassa on mukana 125 työnantajaa ja se koskettaa jo yli 200 000 työntekijää Suomessa. Lue lisää kampanjasta täältä!