Uupumus, masennus ja erilaiset sairaudet oireilevat usein samoin. Kun keho ja mieli kipuilevat, täytyy syyt tutkia tarkkaan.

Ahdistuneisuushäiriöt ja mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet hurjasti. Yhä useampi kärsii työuupumuksesta ja suoranaisesta masennuksesta. Myös autoimmuunisairaudet ovat kasvussa. Ilmiö ei ole vain kotimainen, vaan globaali.

Eikä mikään ihme nyky-yhteiskunnassa. Varmasti lähes jokainen uupuu elämän haasteisiin jossain kohtaa elämäänsä. Masennus puolestaan on sairaus, joka ei välttämättä johdu lainkaan elämäntilanteesta, vaan voi iskeä kaikin puolin hyvinvoivaankin ihmiseen.

Ja sitten ovat ne kaikki muut kehon epätasapainotilat ja sairaudet, jotka välillisesti aiheuttavat uupumusta ja jopa masennusta.

Oma kokemukseni on, että terve ihminen jaksaa aika lailla. Normaaliksi nimettävän arjen keskellä uupumus ei iske hyvinvoivaan ihmiseen hevillä. Kannattaakin suosiolla hakeutua tutkimuksiin, jos rasituksen sietokyky tuntuu laskevan yllättäen.

Itseäni ja omaa lähipiiriäni seuranneena olen todennut, että poikkeuksellinen väsymys, ahdistus, kolotukset, univaikeudet ja selkeästi alentunut stressinsietokyky ovat usein johtuneet jostain konkreettisesta ravintoaineen puutteesta tai autoimmuunisairaudesta.

Masennus diagnosoidaan usein melko suoralta kädeltä, joskus ilman kaikkia tarvittavia verikokeita, jotka voivat hyvinkin selittää voimakkaan uupumisen ja jopa melankolian. Melko yleisiäkin selityksiä monenmoisille oireille ovat erilaiset vitamiininpuutteet, alhainen ferritiinitaso ja kilpirauhassairaudet, joita lääkärit jo nimittävätkin muotisairauksiksi.

Näin alentuva asenne on turha, sillä fakta on, että pelkästään kilpirauhasen vajaatoiminnasta diagnosoituja on jo yli 300 000. Kyseisen sairauden hoidosssa on meneillään oppikiista sekä diagnosoinnin yliolkaisuudesta että lääkityksen tasosta. Moni mielenterveysdiagnoosin saanut on ollutkin vain diagnosoimaton tai alilääkitty kilpirauhaspotilas.

Uupuneen potilaan verikoetulokset toivottavasti myös diagnosoidaan oireita ja asiakasta kuunnellen ja muistaen, että viitearvot ovat vain viitteitä. Olemme yksilöitä ja reagoimme eri tavoin kehon vikatiloihin. Itse esimerkiksi tunsin syöpäkasvaimen ajoittain kuumana kipuna, vaikka tämä ei lääkärin mielestä ollut mahdollista.

Eräs ystäväni jaksoi suurperheen arkea ja haastavaa työelämää ferritiiniarvolla 10, kun toinen jäi sohvan pohjalle makaamaan arvolla 30. Molemmat tosin voivat paremmin rautakuurin jälkeen.

Keikkailijat, freelancerit ja yrittäjät maksavat itse lääkärikäyntinsä ja hoitonsa, ja avun hakemisen kynnys on meille korkea. Sairaslomat ovat usein tuntematon käsite itsensätyöllistäjille.

Diagnoosista ja avun saannista vuosia taistelleena neuvoisin etsimään heti hyvän ja suositellun lääkärin. Kokemattomalta lääkäriltä toiselle ramppaaminen tulee äkkiä kalliimmaksi kuin yhden spesialistin käynti.

Jos teemme taustatyötä uuden kampaajan hankinnassa, miksi emme lääkäriä valitessamme?

Oli ongelma sitten oman elämän kuormituksessa, mielessä tai kehossa, apua kannattaa hakea ennemmin kuin myöhemmin.

 

Voitolla työhön -blogin kirjoittaja on vaihtelevissa keikkatöissä kannuksensa ansainnut ja kirjoittamisesta virtaa imevä ikuinen pätkätyöläinen.

 

 

Lisää uusi kommentti