Jos itse työ on niin kutsuttu pihvi, niin kyllä kollegat ja alan ihmiskontaktit ovat sitten se työpäivän mauste.

Yrittäjä tai freelancer ei välttämättä tapaa saman alan ihmisiä pitkiin aikoihin, keikkailijan kontaktit taas vaihtelevat paljonkin. Moni meistä kuitenkin viettää työkavereiden kanssa enemmän aikaa kuin perheensä.

Yleensä samoille aloille suuuntautuneiden tyyppien kanssa on paljon yhteistä. Parhaassa tapauksessa kollegat ovat pikantti sekoitus persoonia, joilta saa vastakaikua niin työpulmiin ja -päätöksiin kuin muihinkin arjen ajatuksiin. Kuka olisi parempi tsemppaamaan ja tukemaan kuin henkilö, joka on päivittäin samojen askareiden ääressä?

Olemme hiukan eri versioita itsestämme työtovereiden kanssa kuin kotioloissa. Työkamut tietävät, kuinka juot kahvisi, käytätkö salaatinkastiketta tai nykiikö silmäsi stressistä, mutta samalla meitä usein suojaa tietty työpaikan ”asiallisuus”. Pieruverkkarit ja perheriidat jäävät kotiin. Yksityiselämän murheita ei aina voi eikä tarvitse jakaa töissä, joten niistä voi hyvällä omallatunnolla ottaa tauon.

Toisaalta työtoverit näkevät ehkä eniten persoonallisia pikku tapojamme, reaktioitamme ja mielialaamme kuin kukaan muu maan päällä. Työtoveri voi bongata vaikkapa työuupumuksen jopa ennen kuin sen itse täysin tiedostaa. Hauska ja omaan pirtaan istuva kollega pelastaa huonon päivän heti aamusta. Hyvien työkavereiden täyttämässä tilassa leijailee hyvä henki.

Mielekäs seura on tarpeen myös tauoilla. On vapauttavaa päästä hetkeksi pölisemään ihan muista kuin työasioista, nauraa ja vapautua hetki ennen työhön sukeltamista.

Ammoisista asiakaspalveluajoista kaipaankin eniten tiimihenkeä. Hervottomia työkavereita, joiden kanssa saattoi aina purkaa tuntoja ja paasata ammatin haasteista. Tiimissämme oli erilaisia hahmoja joka tarpeeseen; lohtuun, nauruun ja neuvoihin.

Me yksinahertajat voimme myös pihistää osamme työtoveruuden iloista ja eduista. Kahvi- tai lounastauolla, tai koska vaan, voi pirauttaa tutulle ja tankata kulauksen verran vertaistukea. Alaan liittyvissä tilaisuuksissakin käyn usein itse ihan vain sosiaalisessa mielessä.

Hymy, tsemppaus, kutsu kahville tai positiivinen palaute ovat toimivia keinoja lähentyä työkaverin kanssa. Yhteen hitsautuneessa työyhteisössä ei tarvitse esittää väen vängällä mitään. Siellä saa pelotta tuoda asioita esille, vastaanottaa ja antaa perspektiiviä ja sanoa suoraan, kun joku ei toimi.

Me aikuiset emme välttämättä tapaa kovin paljon uusia ihmisiä arjessamme. Ystävyyssuhteet, jotka on muodostettu nuorina, voivat hapertua elämän mutkien mukana.

Samoissa hommissa hääriviä ihmisiä yhdistää side, joka parhaassa tapauksessa luo loppuelämän ihmissuhteita. Työtovereista niiksi kaikkein läheisimmiksi.

 

 

Lisää uusi kommentti