Hetken mielijohteesta heitetty kommentti voi jäädä kalvamaan kuulijaa pitkäksi aikaa. Erityisesti esimiehen täytyy osata valita sanansa oikein. Väärinkäsitysten riski moninkertaistuu varsinkin keikkatyössä, jossa historiaa työryhmän kanssa ei ole.

”Eihän se nyt hyvä asia ole...”

Soitat sairauslomasta pomolle ja vastaus alkaa negatiivisella lauseella. Tämän jälkeen kannatkin sairauden lisäksi syyllisyyttä.

Sairastamiselle ei voi mitään, eikä ole esimiehen asia lisätä siitä mahdollisesti aiheutuvaa stressiä työntekijälle. Sairauslomista työpaikalle aiheutuvat haasteet ovat esimiehen vastuulla, eikä niitä voi kaataa sairastajan päälle.

Alaisen sairauslomista ei myöskään puhuta muille. Jos työnantajalla herää epäilyksiä sairausloman väärinkäytöstä tai työkyvyttömyydestä, tulisi asia hoitaa työterveyslääkärin sekä työntekijän kanssa asiallisesti ja objektiivisesti.

”Oikein hyvää työtä, mutta...”

”Kaikki ennen mutta-sanaa on potaskaa.” Tässä sanonnassa on paljon yleistystä mutta vinha perä. Kehujen perässä tuleva 'mutta' vesittää usein koko viestin. Jos on aihetta kehuihin ja kritiikkiin, anna kehut erikseen. Ne eivät löydä kohdettaan, jos asia viimeistellään negatiivisella palautteella.

Monet ajattelevat, että mukavat sanat ennen ikäviä jotenkin pehmentävät iskua. Ei, tämäkään ei toimi. Pahimmillaan tällaisista kommenteista jää jopa alentuva kuva.

Mutta aloittaa usein myös tekosyiden litanjan; ”Aioin kyllä tehdä kotiläksyni, mutta...” ”Kyllähän tämä hinta vaikuttaa kalliilta, mutta...” Usko menee heti, eikö? Kun selittelylle on tarvetta, kannattaa mutta-sana korvata ratkaisulla: ”Ymmärrän, että hinta kuulostaa teistä kalliilta ja kerron nyt miksi näin on.”

Palautteenkin voi antaa vaikka näin: ”Presentaatiosi on erittäin hyvä, ja kun muutat vielä fontin vaikka tähän, siitä tulee loistava.” Ei siis näin: ”Presentaatiosi on erittäin hyvä, mutta fonttivalintaa täytyy muuttaa.”

”Et sovi tähän työhön.” ”Onkohan tämä ala sinua varten?”

Nämä lauseet ovat kuin ammatillinen nappi otsaan. Kun kollega tai esimies sanoo suoraan, että toinen ei osaa työtään, täytyy perustelujen olla todella hyvät. Inhimillisen virheen, uupumuksen, jännityksen tai muun hetkittäisen herpaantumisen vuoksi näitä sanoja ei kannata käyttää. Saattaa aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa kylvää epäilyksen siemen epävarmaan mieleen.

Näin lopullisia lauseita tulisi käyttää vasta siinä vaiheessa, kun on kiistattomasti todettu, että henkilö ei esimerkiksi asenteensa vuoksi kykene toimimaan työssään.

Henkilöön liittyvät negatiiviset kommentit

Me emme juurikaan voi, saati halua, muuttaa itseämme muiden vuoksi. Niinpä heitot, joissa arvostellaan vaikkapa henkilön naurua, ääntä, ulkonäköä, huumorintajua tai muuta persoonallista ominaisuutta ovat yleensä melko alhaisia. Tällaiset kommentit voivat osua arkaan paikkaan ja jäädä hiertämään ikuisiksi ajoiksi.

On äärimmäisen ahdistavaa joutua päivittäin tilanteeseen, jossa tietyn ihmisen reaktioita omaan itseensä joutuu jännittämään. Meissä kaikissa on varmasti ominaisuuksia, jotka häiritsevät muita.

Asiattomasta käytöksestä voi tietenkin huomauttaa, ei ole kenenkään ”oikeus” laukoa sarjatulella seksistisiä vitsejä tai koristella työpistettään vaikkapa rasistisella materiaalilla.

Ilmaisutavallamme on kauaskantoisia vaikutuksia jopa ihmisten päivittäiseen toimintatapaan. Varsinkin auktoriteettia omaavan hahmon kannattaa miettiä pari kertaa, kuinka palautteensa haluaa antaa.