Työelämä vapautuu koko ajan. Teemme töitä etänä, keikkaillen ja yrittäen. Moni pystyy ottamaan yhä useammin myös lapset mukaan töihin. Mutta kannattaako se?

Syksyllä vietettiin Lapsi mukaan töihin -päivää. Oma tenava on sen verran pieni, että itseltä tämä hauska idea meni vähän huomaamatta ohi. Eikä se olisi ihan vielä toiminutkaan – taapero rakennustyömaalla tai kotitoimistolla kuulostaa hitusen hankalalta kuviolta.

Hymyilytti silti kovin, kun apteekissa minua palveli kaksi kovin innokasta pikkutyttöä tervetulotoivotuksin, syväluotaavin opastuksin sekä kohteliain hyvästelyin. Näen paljon hyviä puolia siinä, että lapsi kokee, missä ja miten vanhempi viettää päivänsä. Toivottavasti myös lasten ajatuksia ja ideota on työpaikoilla kuunneltu, he käyttävät kuitenkin jo valtavasti palveluita, vaikka me vanhemmat vielä kulut kuittaammekin.

Lapsi töissä säännöllisesti on puolestaan tapa, joka herättää minussa myös muunlaisia ajatuksia. Lapsi tarvitsee (säännöllisesti) jakamatonta huomiota ja työ tarvitsee (enimmäkseen) jakamatonta huomiota – tämä yhtälö voi olla vaikea ellei mahdoton toteuttaa.

Luin eräältä keskustelupalstalta kokemuksia, joissa lapsi on mukana töissä päivittäin. Yhdessä esimerkissä päiväkoti-ikäiselle lapselle oli järjestetty toimistoon sänky, leikkipaikka ja vessaan potta. Pikkuinen kuluttaa päivänsä leikkien, piirrellen ja äidin touhuja seuraten. Lapsi viihtyy hyvin ja työtoveritkin tykkäävät tenavasta.

Kuulostaa aika idylliseltä. Monen mielestä rauhallinen toimisto ja oma äiti ovat lapselle huomattavasti parempi ympäristö kuin meluisa päiväkoti.

Olen tiettyyn pisteeseen samalla kannalla. Ehkä tuollainen järjestely voi toimia rautaisen keskittymiskyvyn omaavalla ihmisellä ja todella rauhallisella, itsekseen viihtyvällä lapsella. Kun mietin itseäni sekä villiä poikaani, saan sydämentykytystä pelkästä ajatuksesta jakaa työhuoneeni hänen kanssaan. Se ei toimisi edes viittä minuuttia.

Lopulta jäi kuitenkin mietityttämään, ihanko oikeasti ihminen kykenee suoriutumaan koko päivän töistä, kun lapsi on jatkuvasti samassa tilassa, käy potalla, syö useita kertoja, nukutetaan päiväunille yms? Yrittäjänä tämä tietenkin on oma asia, mutta ehkä hiukan arveluttavaa, kun tekee töitä toiselle.

Entäpä lapsen sosiaalinen kasvatus? Jos äiti tosiaan tekee töitä eikä erityisemmin kiinnitä huomiota jälkikasvuunsa päivän aikana, luulisi lapsen suhteellisen pian tarvitsevan ikäistään seuraa tai muuta sosiaalista kanssakäymistä. Eskari voi olla haastava paikka, jos on viettänyt koko varhaislapsuutensa äidin työpaikalla.

Myös maaseudulla otetaan kuulemma tavallista useammin lapsia mukaan päivän askareisiin. Näin tehtiin tietenkin entisaikoina jatkuvasti. Jos lapset haluavat auttaa, ja heistä kaiken lisäksi on apua, homma toimii varmaan kivasti. Kunhan työ ei ole lapsille pakkopullaa tai raskasta.

Työtilaisuudet ovat sellainen paikka, joihin harva kaipaa leikki-ikäisiä mukaan. Nyt puhutaan jo muidenkin ihmisten työstä. Pieniä lapsia kuitenkin tuodaan usein esimerkiksi pr-tilaisuuksiin, mikä sinänsä on ihan suloista eikä henkilökohtaisesti häiritse itseäni lainkaan. Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, joita turhauttaa, kun kesken esitysten, keskustelujen ja puheiden kuuluu kitinää, kirkuvia vastalauseita tai Teletappien tunnari.

Tuntuu erikoiselta olla iltapäivällä työaiheisessa cocktailtilaisuudessa, jossa taaperot tutkiskelevat pöydille jätettyjä samppanjalaseja tai sormeilevat muotimallistojen vaatteita. Vaikka kirjoittaisi työkseen perheblogia, ei kai sen tarvitse tarkoittaa, että lapset tuodaan mukaan ihan jokaiseen työtilaisuuteen?

Tiedän, joskus vaihtoehtoa ei vain ole. Jos lapsen mukana roudaaminen on kuitenkin vain tapa, voisi asiaa ehkä tarkastella myös muista kuin omasta näkökulmasta.

Olin taannoin seminaarissa sekä illallisella laivalla, johon eräs kiireinen toimittaja oli ottanut/joutunut ottamaan kolmivuotiaansa mukaan. Tulos oli juuri sitä mitä kuvitella saattaa; tylsistynyt, väsynyt ja kiukkuinen lapsi, osallistujien äänekkäitä huokauksia sekä villisti pyöriviä silmiä ja totaalisen uupunut äiti. En tiedä, kenen puolesta sydäntäni eniten kivisti. Ja muuten, tämäkin äiti olisi saanut kaiken saamamme informaation meilitse myöhemmin.

Kyllä, pienet lapset sopivat hienosti vierailemaan työpaikoilla. On kuitenkin paljon työtilanteita, joihin he eivät kuulu.

Lisää uusi kommentti