Freelancerin tai yksityisyrittäjän hiilijalanjäljen ei uskoisi olevan valtava. Joillain se silti on jopa kohtuuton.

En ole erityisen ekologinen ihminen. Voisin tehdä paljon enemmän ympäristön hyväksi. Syön säännöllisesti lihaa ja ruokahävikkiä meillä syntyy sekä huonon suunnittelun että kolmivuotiaan lapsen vaihtelevan syömisen vuoksi.

Tämä nolottaa, mutta pakko myöntää, että kiireen ja kaiken maailman tekosyiden vuoksi en aina taida edes kierrättää ihan oikeaoppisesti. Ostan rahapulassani halpatuotannon vaatteita, tosin harvoin, ja muutakin halpiskrääsää tulee ajoittain hankittua.

Ekologiset elämäntapani liittyväkin enemmän yleisesti aika vaatimattomaan elämiseen. Asun kohtuukokoisessa asunnossa, en omista autoa, en shoppaile, matkustan todella harvoin, käytän elektroniikan aivan loppuun – pesukoneeni on charmantti ja enimmäkseen virkeä 14-vuotias antiikkikappale. Suosin siivoamisessa ekologisia aineita. Rahatilanteen mukaan suosin myös ympäristöystävällisiä ruokatarvikkeita ja luonnonkosmetiikkaa.

Ammattini puolesta vastaanotan jonkin verran tuotenäytteitä, osallistun pari kertaa vuodessa työmatkoille ja kuukausittain erinäisiin työhöni liittyviin tapahtumiin. Valikoin tärkeimmät ja jätän turhat menot ja aihealueet väliin.

Moni meistä kuormittaa ympäristöä eri tavoin työssä ja vapaalla. Työssä tähän on usein vaikea vaikuttaa. Ilahduttavan monet siivousfirmat, vaatevalmistajat ja ruokapalveluiden tuottajat kiinnittävät silti jo huomiota käyttämiinsä materiaaleihin.

Eräs huomioni vuodesta toiseen varastava freelancereiden ja yksinyrittäjien ala on bloggaus, nykyiseltä termiltään vaikuttajamarkkinointi. Tällä valtavassa nosteessa olevalla alalla työskentelee enimmäkseen nuoria ja valveutuneita ihmisiä.

Tai näin voisi luulla. Hämmentävän moni suomalaisista huippubloggaajista, ja niistä pienemmistäkin, kuluttaa pienen kylän verran. Vaikuttajien vastaanottama tavaran määrä on huikea. Lifestylevaikuttaja, joka siis kirjoittaa kaikesta elämässään, saa pr-näytteitä ja yhteistyöehdotuksia kaikilta kuviteltavissa olevilta aloilta: kosmetiikkaa, vaatteita, kasveja, lamppuja, tapetteja, lisäravinteita, elektroniikkaa, ruokaa, juomaa, urheiluvälineitä, leluja ja paljon muuta.

Yksi ihminen ei tietenkään voi käyttää tätä kaikkea. Kaikenlaista tavaraa jaetaan sitten lähipiirille, hyväntekeväisyyteen, heitetään pois ja joskus jopa myydään. Tavarapaljous selittyy ammatin perusidealla, asioista ei voi kertoa eikä niitä voi suositella, jos ei ole kokeillut.

Useimmat maahantuojat ja pr-ihmiset eivät ehdi kyselemään, haluatko testata juuri tämän. He vain lähettävät tuotteen ja toivovat sen pääsevän postauksen aiheeksi.  Vaikuttajamarkkinointi on juuri sitä itseään, myyntiä ja mainostamista – tavarankulutuksen lisäämistä.

Suosituimmat vaikuttajat matkustelevat paljon. Jopa kymmeniä reissuja vuodessa. Niin työmatkoja kuin henkilökohtaisia seikkailuita. Kosmetiikkabrändi lanseeraa ripsivärin Pariisissa ja sitten täytyykin lähteä Balille joogaamaan. On elettävä ja koettava, että siitä voi kertoa muille.

Useimmat vaikuttajat vaihtavat sisustustaan tiuhaan ja sitten ovat toki välttämättömät ”päivän asut” eli päivittäin vaihtuvat asukokonaisuudet.

Noin kerran vuodessa vaikuttajat kirjoittavat aavistuksen ahdistuneen postauksen, kuinka kaikki tämä ympäristökuormitus on aika hurjaa ja valitettavaa. Mutta samaan syssyyn he kertovat, kuinka suosivat kestävän kehityksen vaatteita, syövät luomua ja vegaanisia ruokia sekä käyvät kesällä polkupyörällä kirppareilla. Ja kyllähän liikemiehetkin lentävät lähes työkseen.

Ehkä olen liian vanha, mutta tämä kaikki häiritsee minua. Ammatin luominen lähes täysin sen pohjalta, että kuluttaa pohjattomasti kaikkea, ei sovi tähän maailman tilanteeseen. Ongelmallisinta on se, että kaikki tämä materia ja luksus houkuttaa yhä enemmän nuoria tavoittelemaan samanlaista elämäntyyliä.

Sana 'vaikuttaja' voisi pitää sisällään niin paljon muutakin kuin materian ja oman edun maksimoinnin. Valveutuneet ja älykkäät, karismaattiset nuoret aikuiset voisivat kenties viilata vaikuttamismarkkinointiaan aavistuksen kestävämpään suuntaan.

 

 

Voitolla työhön -blogin kirjoittaja on vaihtelevissa keikkatöissä kannuksensa ansainnut ja kirjoittamisesta virtaa imevä ikuinen pätkätyöläinen.

 

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti