Joskus yhteistyökumppanien käytös keikkailijaa kohtaan on jopa huomaamatta aliarvostavaa.

Tottahan se on, freelanceria, yrittäjää tai muuta keikkailijaa ei aina kohdella yhtä reilusti kuin kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Itsensätyöllistäjä ei täysin kuulu joukkoon ja joskus se näkyy.

Yleensä ongelmat kasautuvat yhden pääaiheen alle: asiakas/tilaaja/ostaja ei hahmota valtasuhdetta. Vielä pahempi ongelma on, jos hän tieten tahtoen käyttää sitä hyväkseen.

Pienet palkkiot ja palkkioiden polkeminen ovat toki epäkohdista merkittävin. Niihin ei kuitenkaan keikkailijan kanssa kommunikoiva taho voi aina edes vaikuttaa. Niinpä käännän huomion nyt niihin asioihin, joihin yhteyshenkilö voi vaikuttaa, mutta jotka harmillisen usein silti falskaavat.

Palaute

Keikkahommissa palautetta saa liian usein vain negatiivisista asioista. Aina ei edes niistä, jolloin virheen tiedostaa vasta, kun yhteistyö on jo katkaistu.

Erityisen hyvin tehtyä työtä ei välttämättä koskaan huomioida. Kiitostakaan ei usein kuule.

Ihmiset eivät aina muista, että esimerkiksi freelancerilla ei ole ammatissaan minkäänlaista palautekeskustelua. Elämme tavallaan tyhjiössä, jossa ainoa osaamistani määrittelevä taho olen minä itse.

Voi kulua vuosia ilman sen kummempia, motivaatiota ja ammatillista itsetuntoa kohottavia keskusteluja.

Säännöllinen palaute, eritoten hyvä sellainen, hitsaa yhteistyötä tiiviimmäksi ja lisää lojaaliutta puolin ja toisin.

Selkeä ohjeistus/briiffi

Jos palvelu, tehtävä tai teksti tilataan ilman selkeitä ohjeita, on väärinymmärrysten vaara suuri. Epämääräiset tilaukset aiheuttavat lähes aina lisätyötä tekijälleen.

Usein tekijä saa vielä syyt niskoilleen, kun ei olekaan kyennyt lukemaan tilaajan ajatuksia. Loppuvaiheessa tai koko työn idean muuttava uusi briiffaus aiheuttaa valtavasti lisätyötä.

Esimerkiksi toimittajalta tilattu juttu täytyy osata ohjeistaa mahdollisimman selkeästi. Jos suunnitteluvalta annetaan täysin toimittajalle, ei juttua voi muutella toistuvasti samalla palkkiosummalla.

Eriarvoiset aikataulut

Tilaaja/asiakas tietenkin haluaa palvelun tulevan ajallaan. Tämän vuoksi työlle määrätään deadline, jota tekijän tulee kunnioittaa.

Usein silti käy niin, että tilaaja aikaistaa deadlinea tai ei esimerkiksi ole tavattavissa tarkentavia kysymyksiä tai yksityiskohdista sopimista varten. Kumman aika onkaan arvokkaampaa?

Hyytävä hiljaisuus

Tämä lienee yleisin ongelma kenen tahansa yhteistyökumppaneiden kanssa toimivien keskuudessa; viesteihin, soittopyyntöihin ja muihin yhtydenottoihin ei yksinkertaisesti vastata.

Meitä jokaista riivaa ajoittain kiire, vaikka se enimmäkseen onkin huonoa organisointikykyä.

Suoran kysymyksen esittävään viestiin on silti äärimmäisen epäkohteliasta olla vastaamatta. Ajatellaanpa sitä näin päin: jättäisitkö vastaamatta työpaikallasi tapaamaasi kollegan kysymykseen tai tervehdykseen?

Joskus esimerkiksi henkilöstömuutosten yhteydessä, jopa pitkään jatkuneet yhteistyöt voidaan lopettaa yksinkertaisesti radiohiljaisuudella. Kuinka äärettömän kylmää ja epäkohteliasta!

Mietitäänpä hetki, kuinka vakavasta ja suuresta asiasta on kyse, kun henkilö irtisanotaan säännöllisestä palkkatyöstä.

Entäpä kun on kyse vaikkapa freelancerin neljännestä, kolmannesta tai jopa toisesta säännöllisestä yhteistyöstä? Miksi on millään tasolla hyväksyttävää, että se katkaistaan vain katoamalla?

Se, että saa itsensä työllistävän yhteistyökumppanin tuntemaan itsensä yhtä arvokkaaksi kuin muutkin kollegat, ei lopulta vaadi kovin paljoa.

 

 

Lisää uusi kommentti