Omankin alansa työyhteisössä voi kokea olevansa outolintu. On kuitenkin vähemmän kuormittavaa olla erilainen kuin esittää muuta.

Varsinkin keikkatöissä sitä löytää itsensä paikoista, tilanteista ja porukoista, joissa ei välttämättä tunne olevansa elementissään.

Keikkaa tekevä tulee usein kaikkien kanssa toimeen. Tosin homma on huomattavasti vähemmän työlästä, kun ihmisen seurassa aidosti viihtyy.

Monelle meistä kehittyy kameleottimainen kyky pujahtaa porukkaan kuin porukkaan. En minä kuitenkaan aidosti viihdy ihan kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä oleva huomaa yllättävän äkkiä, lähteekö homma rullaamaan tietyn tyypin tai ryhmän kanssa. Valitettavasti joidenkin kanssa vuorovaikutus on kuin pumpulin nieleskelyä – pakotettua, ahdistavaa ja tosi kuivaa.

Oman alani ihmiset ovat sosiaalisia, mukavia ja usein hyviä small talkissa. Tämä on siunaus, sillä vuosien saatossa olen huomannut, että minulla on pohjimmiltani todella vähän yhteistä heidän kanssaan. Usein tuntuu, että olen livahtanut tähän maailmaan aidan väärältä puolelta.

Tunnen oloni usein rähjäiseksi, sivistymättömäksi möläyttelijäksi. Toisin kuin tuttavieni, minun elämääni eivät erityisemmin kuulu esimerkiksi matkustelu tai merkkituotteet. Lähtökohtamme määrittelevät meidät tietyllä tavalla ikuisesti. Vaikka oma elämä millaiseksi muuttuisi, menneisyyttä ja elämänsä alkutaipaletta ei voi muuttaa. Niinpä tietynlainen sisäänrakennettu elämänkatsomus erottanee ihmisiä aina.

Olen silti aikojen saatossa oppinut, että on kuitenkin viisainta olla oma itsensä. Se on hurjan paljon vähemmän kuluttavaa kuin esittää jotain muuta. Vaikka sitten erottuisi kuin peruna kukkakimpussa.  Ok, ajoittain joudun kyllä hiukan säätämään ”itseäni”. Koen edelleen usein olevani kuin norsu posliinikaupassa.

Huolimatta kaikesta junttimaisuudestani, tai ehkäpä juuri siitä johtuen, luulen, että työtuttavani silti pitävät minusta. Olen kuitenkin avoin, ystävällinen ja rehellinen. Tilanne ei varmaan olisi tämä, jos yrittäisin väkisin mahtua muottiin, joka ei lainkaan sovi.

Keikkailemalla ja tekemällä freelancer-töitä työskentelen enimmäkseen yksin. On minulle erittäin ok, että tapaan kollegoita lähinnä työtilaisuuksissa. Itse asiassa, tämä on minulle loistodiili. Saan ajoittain piristystä sosiaalisista suhteista, mutta suurimman osan ajasta voin olla täysin vapaasti oma resuinen ja risuinen itseni.

Lisää uusi kommentti