Panostus työntekijöiden terveyteen palkitaan usein moninkertaisesti.

Puolisoni on töissä rakennusalan yrityksessä. Työntekijät tekevät paljon reissuhommia ja tuli ajankohtaiseksi ostaa ulkopaikkakuntalaisille patjat Helsingin keikkoja varten. Isoin ja toiseksi isoin pomo kehottivat puolisoani, pienintä pomoa, hankkimaan huonekaluliikkeen halvimmat patjat.

Itsekin reissuhommia tehnyt mies älähti tähän heti: ”Älkää säästäkö tässä kohtaa. Pian teillä on epälojaaleja ja selkävaivaisia miehiä sairaslomalla ja kulut ovat satakertaiset laadukkaampiin patjoihin verrattuna!”

On hämmästyttävää, kuinka paljon säästöpäätöksiä tehdään noin kaksi millimetriä eteenpäin katsoen.

Liikuntaterapeutti Lauri Pyykkönen, Golden Rainbow Oy:stä sanoo, että terveys tulee tekemällä. ”Se ei tule ilmaiseksi, eikä ilman tekoja. Terveys on investointi. Terveyden sivutuotteena tulee myös rahaa.”

On ilmiselvää, että terveet työntekijät ovat konkreettista säästöä työnantajalle. Tehokas ja energinen ihminen erittäin todennäköisesti myös tuottaa enemmän.

Pyykkönen kertoo, että työeläkevakuutusyhtiö Varma on tehnyt poissaolokustannuslaskurin, jonka arvion mukaan keskipalkkaisen ihmisen viisi sairauspäivää maksaa keskimäärin 2 500 euroa. Sillä saisi jo jokusen liikunta- tai hierontasetelin...

Fakta on, että hyväkuntoiset ihmiset sairastavat vähemmän. Pyykkösen mukaan esimerkiksi Pekka Niska on hyödyntänyt Kuntobonuksia työntekijöidensä hyväksi. Tupakoinnin lopettamisesta tömpsähtää tilille tonni. Myös työmatkapyöräilystä ja lenkkeilystä on mahdollista saada lisäansiota.

Olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Lauri Pyykkönen kuitenkin alleviivaa, että arvot määrittelevät sen, tehdäänkö voittoa ihmisten kanssa vai heidän kustannuksellaan.

”Nykyaikaisen yrityksen tavoitteeseen kuuluu tuottaa voittoa ja arvoa asiakkaille, työntekijöille, omistajille sekä yhteiskunnalle. Riiston ja kolonialismin aika on jäänyt historiaan. Kyse on arvopohjasta, jolle yrityksen toiminta sekä kulttuuri on rakennettu. Nämä asiat näkyvät tekojen kautta yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Arvot ilmaisevat tekemistä. Uskon yrityksiin, jotka ymmärtävät arvopohjan merkityksen liiketoiminnalle. Ne menestyvän tulevaisuudessa.”

Näin myös minä näen asian. Tiedostava sukupolvi on valtaamassa työ- ja kulutusmarkkinoita, eivätkä he katso sortoa hyvällä.

Moni pienyrittäjä pohtii, palkatako työntekijä vai ei. Työntekijän oikeudet näyttäytyvät monelle valtaisina ja menot suurina. Vielä hiukan hatarasti etenevän yrityksen kanssa tämä on tavallaan totta. Rekrytointi on aina riski.

Oikea rekrytointi tosin hyödyttää yritystä vähintään yhtä paljon kuin siihen palkattua henkilöä. Työntekijä kannattaa kuitenkin palkata vasta sitten, kun yrityksellä on siihen todella varaa ja työntekijän kustannusten arvon ymmärtää ja sitä osaa arvostaa.

Jos ensimmäinen rekrytointi tuntuu ylitsepääsemättömän pelottavalta, mutta apu on tarpeen, on muitakin keinoja. Työntekijä palkkaamista voi viivyttää tai sen korvata kokonaan käyttämällä apuna kevytyrittäjää, freelanceria tai toiminimellä laskuttavaa henkilöä.

Lojaalius, jaksaminen ja motivaatio kulkevat käsi kädessä ja takaavat menestyksen niin työelämässä kuin henkilökohtaisissa suhteissa. Niitä tarvitsee vain ruokkia.

 

Voitolla työhön -blogin kirjoittaja on vaihtelevissa keikkatöissä kannuksensa ansainnut ja kirjoittamisesta virtaa imevä ikuinen pätkätyöläinen.

 


 

Lisää uusi kommentti