Kukaan ei varmasti tiedä, mitä töitä tulevilla vuosikymmenillä tehdään. Miten tulevaan voisi varautua?

Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori, varadekaani Kristiina Mäkelä on tutkinut työelämän muutosta. Hän on sitä mieltä, että elämme neljännen teollisen vallankumouksen alkua.

Ensimmäinen teollinen vallankumous alkoi höyryvoimasta, toisen sai aikaan sähkön ja liukuhihnatyön tulo, kolmas oli tietotyön synty. Neljänteen kuuluvat digitalisaatio ja globalisaatio, tekoälyn, robottien, virtuaalitodellisuuden sekä uusien viestintäteknologioiden kehitys.

Aivojen ja koneiden työnjako muuttuu radikaalisti. Samaan aikaan kehitys tuo kasan uusia ongelmia, jotka vaativat uusia ratkaisuja ja sen myötä myös uutta työtä.

Millainen osaaminen ratkaisee?

Nyt arvaillaan kuumeisesti, mikä osaaminen ratkaisee. Pitääkö kaikkien osata koodata? Onko big data se juttujen juttu vai nousevatko sosiaalitieteet arvoon arvaamattomaan? Yhtä menestyksen reseptiä ei kuitenkaan ole olemassa.

Tärkeintä tulevaisuuden osaamisessa on se, että löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja osaamisalueensa. Tulevaisuuden huippuosaajat ovat mitä ilmeisemmin keikkatyöläisiä ja ns. maailmankansalaisia, jotka liikkuvat maasta ja projektista toiseen.

Työnantajuuden ja työntekijyyden raja muuttuu yhä häilyvämmäksi: samat ihmiset toimivat verkostoissa välillä palvelun ostajana ja välillä myyvät osaamistaan.

Työurasta tulee ns. portfolio, eikä pitkiä saman työnantajan palveluksessa tehtyjä työuria ole.

Työtä monesta suunnasta

Tulevaisuuden ammattinimikkeitä voi vain arvailla – ja luultavasti niille voi naureskella jo kymmenen vuoden päästä. Katoavia töitä on sen sijaan helpompi ennakoida kuin tulevia.

Aalto-yliopiston alumnin, Demos Helsingin asiantuntijan Johannes Koposen mukaan maailmassa riittää silti jatkossakin työtä.

Työ 2040 -raportin kuvitteellisista ammattilaisista elämänhelpottaja Japi tekee työkeikkaa useissa eri paikoissa ja hankkii lisätuloja kommuuniasuntoaan vuokraamalla.

Tulevaisuudessa onkin yhä enemmän mahdollista, että työtä joudutaan repimään sieltä, täältä ja tuolta. Työ ei tule kenellekään valmiina. Voisiko toimeentulon hankkiminenkin olla taito, jota pitäisi opettaa?

Uniikki pärjää

Enää ei riitä, että on yhtä osaamista. Pitää pystyä ajattelemaan kriittisesti ja muodostamaan kokonaisuuksia. Tulevaisuuden osaajalla on oma erikoisosaamisen alue ja lisäksi ainakin yksi tai kaksi sellaista osaamisen aluetta, joita ymmärtää riittävästi. Siten hän pystyy keskustelemaan niiden alojen erityisosaajien kanssa ja ymmärtämään heidän ajatteluaan.

Itsensä johtaminen on erittäin tärkeää. Se, että pystyy mukautumaan uudestaan ja uudestaan sen mukaan, miten maailma muuttuu.

Oman työn johtamista on myös se, että pystyy aikatauluttamaan töitä, priorisoimaan asioita ja pitämään tasapainon elämässään.

Koulutus on keskeisessä roolissa tulevaisuuden työelämässä, mutta niin ovat myös yritykset tai lainsäätäjät. Työelämä ei mullistu kuten luonnonvoimat, vaan yhteiskuntaa rakennetaan systemaattisesti, tietoisilla valinnoilla.

Onkin hyvä pohtia millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on kehittää osaamistaan tulevaisuuden työpaikoissa? Millä ehdoilla työtä saa tehdä ja teettää tulevaisuudessa?

 

Lähde: Aalto University Magazine

Lisää uusi kommentti