Etenkin nuoret, opiskelijat ja sellaiset henkilöt, jotka haluavat tehdä satunnaista tai vaihtelevaa työtä hyödyntävät kasvavassa määrin digitaalista työnvälitystä.

Esimerkiksi kielenkääntäjiä, graafisia suunnittelijoita ja ohjelmistokehittäjiä yhdistää yksi asia – heistä yhä useampi on saanut projektitöitä digitaalisen työnvälityksen kautta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Petri Rouvisen mukaan digitaalinen työnvälitys tarkoittaa tilannetta, jossa työntarjoaja ja työntekijä saatetaan yhteen verkkosivuston kautta. Digitaalisen työnvälityksen kautta työllistyvät useimmiten opiskelijat sekä sellaiset henkilöt, joka eri syistä haluavat tehdä satunnaista tai vaihtelevaa työtä.

Lisäksi sellaiset ryhmät, joilla on vaikeuksia päästä perinteisille työmarkkinoille, kuten esimerkiksi maahanmuuttajat, ovat yliedustettuina digitaalisessa "keikkatyöhaussa". Rouvisen mukaan työnvälitysalustoja ei Suomessa vielä käytetä kovin paljon. Suomea koskeva yleisyysluku löytyy Tilastokeskuksen työssäolokyselyn tiedotteesta viime huhtikuulta. Sen mukaan 0,3 prosenttia suomalaisista sai vähintään neljäsosan ansioistaan digialustojen kautta vuonna 2017.

Periaatteessa alustatyöhön pätevät Suomessa vallitsevat työelämän pelisäännöt, mutta käytännössä ollaan usein "harmaalla alueella". Yleensä alustan tai sen toimeksiantajien ja työntekijöiden välillä ei muodollisesti ole työsuhdetta. Silti digialustojen kautta tehtävä keikkatyö ei välttämättä täytä myöskään yrittäjyyden tunnusmerkkejä.

Näin ollen keikkatyöläiselle lankeaa vastuu omasta eläke-, sosiaali- ja työttömyysturvastaan, samoin kuin työturvallisuudesta ja työkyvystä sekä veroista ja muista yhteiskunnallisista velvoitteista. Alustat ovat kuitenkin hyvin erilaisia näiden asioiden suhteen. Joidenkin alustojen etu on, että osa näistäkin asioista hoituu asianmukaisesti.

Digitaaliselle työnvälitykselle on sosiaalinen tilaus

Digitaaliset alustat parantavat työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, jolloin niillä on mahdollisuus lisätä tehtävän työn määrää. Alkuvaiheessa esimerkiksi Airbnb:n ja Uberin kaltaisten alustojen menestykseen on kuitenkin liittynyt juridisia epäselvyyksiä. Olisikin hyvä, että Suomessa saataisiin lähitulevaisuudessa ainakin pääalustojen juridinen asema kuntoon.

Tulevaisuudessa digialustat mahdollistavat työnvälityksen laajemmassa mittakaavassa, jolloin ne saattavat muodostua hyvinkin keskeisiksi talouden jollain lohkoilla, kuten esimerkiksi taksipalveluissa.

 

Lähde: Tilastokeskus, Helsingin Uutiset

 

 

 

Lisää uusi kommentti