Vuonna 2016 voimaan tulleen uuden työttömyysturvalain tarkoituksena oli selkeyttää yrittäjyyden määritelmää ja kehittää itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa. Tähän mennessä lakiuudistus ei ole saavuttanut hurraa-huutoja. Nyt tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Itsensätyöllistäjät ja heidän edunvalvojansa esittivät mediassa huolestuneita puheenvuoroja lakiuudistuksen tulevista ongelmista jo ennen kuin laki astui voimaan. Vuoden alussa 2016 pelättiin, että yhä suurempi osa itsensätyöllistäjistä eli kevytyrittäjistä, freelancereista ja ammatinharjoittajista jäisi työttömyysturvan ulkopuolelle.

Lakiuudistuksen tärkeimpänä seikkana oli yrittäjyyden määritelmän selkeyttäminen. Uudistuksen myötä työttömyysturvalaista poistettiin palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon jäänyt ryhmä ”omassa työssä työllistyvät, jolloin heidät siirrettiin yrittäjien ryhmään. Itsensätyöllistäjät, joilla ei ole yritys- ja yhteisötunnusta, toiminimeä, freelanceverokorttia tai verkkosivuja, luokitellaan nykyään TE-palveluissa yrittäjiksi.

Yrittäjät ovat oikeutettuja työttömyyskorvaukseen taloudellisesti huonoina aikoina, kunhan he todistavat TE-palveluille olevansa sivutoimisia yrittäjiä – eli työmarkkinoiden käytettävissä.

Epävarmuutta ilmoilla

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja, Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n eli Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäen saamien tietojen mukaan lakiuudistus ei ole tuonut suurta muutosta itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan.

Yrittäjyydestä kiinnostuneet Akavan Erityisalojen ja Entren jäsenet kyselevät säännöllisesti työttömyysturvasta ja sen saamisen ehdoista. Vuoden 2016 lakiuudistus ei ole suoranaisesti vähentänyt yrittäjyyttä pohtivien tai kokeilevien jäsenten epävarmuutta omasta työttömyysturvastaan.

Sivutoimisen yrittäjän elämää

Itsensätyöllistäjien työttömyysturvan keskeisin ongelma on pysynyt samana lakiuudistuksen jälkeen: se on sivutoimisen yrittäjyyden tulkinnanvaraisuus. Sivutoimisuuden määrittelyyn kun ei ole olemassa valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeistuksia.

Jos TE-palvelut on tehnyt päätöksen itsensätyöllistäjän työttömyysturvasta aikaisemmin, päätös on sama myös seuraavalla kerralla. Päätökset myös vaihtelevat paljon myös alueittain.

Kun tekee työtä freelancerina tai keikkatyötä, on TE-palveluille tuotava selkeästi esiin  keikkatyön pienimuotoisuus ja väliaikaisuus. Tosin aina nämäkään perustelut eivät riitä TE-palveluille.

Eheää työttömyysturvaa etsimässä

Työttömyysturvan ehtojen monimutkaisuus ja viranomaispäätösten vaihtelevuus eivät ainakaan helpota itsensätyöllistäjien työllistymistä ja toimeentuloa.

Tilastokeskuksen vuoden 2013 tietojen mukaan 29 prosenttia itsensätyöllistäjistä kuuluu alimpaan tuloluokkaan ja 15 prosenttia toiseksi alimpaan. Vastaavat luvut ovat palkansaajilla 8 ja 10 prosenttia. Palkansaajien tulojakauma on huomattavasti tasaisempi kuin itsensätyöllistäjillä. Keskituloisuutta ilmenee näin ollen enemmän palkansaajien keskuudessa.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa Suomessa silti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 itsensätyöllistäjiä oli 120 000, mutta vuonna 2016 jo 163 000. Vuonna 2016 itsensätyöllistäjien osuus kaikista työllisistä oli noin 7 prosenttia. Itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiselle on siis todella aiheutta.

Yrittäjyyskokeiluun?

Vuoden 2018 alussa astui voimaan lakimuutos, jonka turvin työtön voi kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysturvansa menetyksestä. Neljän kuukauden jakson jälkeen TE-palvelut arvioivat yritystoiminnan päätoimisuuden. Tämä määrittelee sen, saako yrittäjyyttä kokeileva työtön jatkossa työttömyyskorvausta vai ei.

Tämä poistaa sen pelon, että yritystoimintaa aloitteleva työtön ei olisi oikeutettu työttömyysturvaan, vaikka hänellä ei ole yritystuloja. Neljän kuukauden kokeilujakso ei ole pitkä aika, mutta se voi olla alku isommalle muutokselle työttömyysturvassa.

 

Lähde: Kansan Uutiset

Lisää uusi kommentti