Työuupumuksen ratkaisukeskeinen lähestyminen. Työuupumuksesta kärsivä tarvitsee myötätuntoa, kannustusta sekä uskoa tulevaisuuteen.

Kun työuupumus vie työkyvyn, kokemus on uupuneelle raskas. Lisäkärsimystä voi synnyttää se, ettei uupunut koe tulevansa ymmärretyksi tilanteensa kanssa. Uupunut saattaa myös murehtia tulevaisuuttaan: työstään selviytymistä ja toimeentuloaan.

Työuupumuksesta kärsivä tarvitsee myötätuntoa. Tämä on tärkeää, koska syyllisyyden tunne ja ylitunnollisuus voivat johtaa siihen, että uupuneen on vaikea olla myötätuntoinen itseään kohtaan. Tärkeää on myös, että uupunut tulee kuulluksi oman tilanteensa kanssa.  Uupunut tietää itse parhaiten, mikä on uuvuttanut hänet ja mitkä asiat tuovat voimavaroja.

Uupunut on siis oman tilanteensa paras asiantuntija. Työnantajan ja työterveyshuollon olisi tämän vuoksi kuunneltava uupunutta herkällä korvalla. Tutkimustiedon mukaan olennainen osa hoitoa on työolojen muokkaus. Jos sairauslomalta palataan samaan tilanteeseen kuin missä työuupumus on syntynyt, uusiutumisen riski on suuri. Parhaimmillaan uupuneelta voidaan saada arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan ehkäistä uudet uupumustapaukset työpaikalla.

Työuupumuksessa, kuten muissakin vaikeissa tilanteissa, tarvitaan uskoa tulevaisuuteen. Olo voi helpottua jo siitä, että tulevaisuus näyttää paremmalta kuin nykyhetki. Uupumustilanteessa työnantajalla voi olla paljon valtaa tulevaisuususkon synnyttäjänä. Esimerkiksi sairauslomalla toipuminen edistyy varmemmin, jos uupunut voi luottaa siihen, että hänen tilanteensa on otettu vakavasti. Uupuneen on tärkeä voida luottaa siihen, ettei ylikuormituksen anneta enää syntyä uudestaan.

Jos työoloja ei saada muokattua riittävästi, voidaan olla tilanteessa, jossa uupuneen on itse turvattava tulevaisuutensa ja mietittävä muita ratkaisuja. Näin näyttäisi käyvän liiankin usein. Kahdessa eri haastattelututkimuksessa haastateltiin työuupumuksen kokeneita. Molemmissa tutkimuksissa vain yksi henkilö oli jatkanut uupumuksensa jälkeen samassa työssä. Muut olivat vaihtaneet työpaikkaa, päätyneet eläkeputkeen tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa lähti opiskelemaan ja osa irtisanoutui ilman tietoa uudesta työstä.

Työterveyslaitos tutki eri työuupumuksen hoitojen vaikuttavuutta vuonna 2016. Tutkimuksessa todettiin ratkaisukeskeisyyden, erityisesti tulevaisuuteen orientoitumisen olleen tärkeä toipumista tukeva tekijä. Tärkeänä mainittiin uravalmennus sekä omien tietoisten valintojen tukeminen.

Työuupunut voi siis joutua tekemään radikaalejakin päätöksiä uransa suhteen kuormittavassa tilanteessaan. Ei ihme, jos ammattiapukin tulee tarpeeseen. Lisäksi työuupumus koettelee ammatillista itsetuntoa. Heikentynyt itsetunto voi vääristää uupuneen käsitystä omista kyvyistään – ja vaikuttaa kielteisellä tavalla tulevaisuutta koskeviin päätöksiin.

Onkin tärkeää myös tuoda uupuneen vahvuudet tietoisesti näkyville. Uupuneelta voidaan kysyä: milloin työ sujuu paremmin kuin yleensä? Missä olet onnistunut? Mitä teit tilanteessa, jossa onnistuit työssäsi? Mikä motivoi sinua? Edellä mainituista kysymyksistä voidaan myös saada arvokkaita vinkkejä, minkälaisia valintoja uupunut voi tehdä oman työuransa jatkon suhteen.

On hyvä myös tutkia yhdessä, mikä on auttanut uupunutta selviytymään tähän asti. Mikä oma tekeminen auttoi selviytymiseen? Selviytymiskysymys on parempi lähestymistapa varsinkin silloin, kun uupumus on akuutimmassa vaiheessa. Vastaukset voivat antaa vinkkejä siitä, minkälaista tekemistä ja toimintaa uupuneen kannattaa jatkaa. Uupuneena ei välttämättä tiedosta itse omia voimavarojaan ja selviytymistaitoja – eli niitä asioita, joita uupunut on osannut tehdä oikein.

Monesti voidaan tarvita terapiaa. Ratkaisukeskeisessä terapiassa pyritään edellä mainitulla tavalla tuomaan vahvuudet näkyville. Myös tulevaisuuteen orientoituminen kuuluu ratkaisukeskeisyyteen. Tilaa annetaan tietysti myös tuntojen purkamiseen, ja se voi olla tärkeässä osassa varsinkin alussa. Kun tilanne on akuutti, voi olla vaikea lähteä pohtimaan vahvuuksiaan tai tulevaisuutta. Joskus tunteita voi nousta pintaan myöhemmissäkin vaiheissa.

Vaikea elämäntilanne, kuten työuupumus, voi olla käännekohtana uudenlaiselle tulevaisuudelle. Se voi myös johtaa tilanteeseen, jossa alkaa pohtia esimerkiksi mennyttä elämäänsä tai omia arvojaan. Tässäkin terapian tuki voi olla paikallaan. 

 

Nina Nores-Syvänen, sosionomi YAMK, terapeutti, www.noreni.net

Kirjoittaja työskentelee terapeuttina Helsingissä Fysios Selkäcenterissä ja opiskelee ratkaisukeskeistä psykoterapiaa.

Comments

6

Näin on

Hyvä teksti! Näin se menee.
5

Myy

Nämä ohjeet ovat päinvastaisia siihen, miten edellinen työnantajani toimi. Työmäärän kohtuuttoman lisäyksen (koski koko ryhmää, luulen että se oli tiedostamatonta) ja uuden työjohdon työsuunnittelun mokailujen jälkeen otin vuorotteluvapaata. Päällikkö pyysi minut huoneeseensa toivottaakseen hyvää vuorotteluvapaa-aikaa, jolloin ehdotin, että sijaiseni voisi olla meillä töissä vuosi tai pari sen jälkeen, kun olisin tullut takaisin töihin (koska ryhmällemme oli laitettu paljon enemmän työtä kuin aikaisemmin). Henkilöstökyselyn kysymys stressistä työssä olikin palannut punaisena silloin jo useita vuosia. Päällikkö ei mitenkään kysynyt taustoja ehdotukseeni, vaan tokaisi siihen, että "Kuule täällä saa kyllä tehdä työtä!". Päällikköni ei toki sitä tiennyt, että minulla oli todettu työuupumus työterveyshuollossa, mutta tällaiselle esimiehelle sitä ei mielellään kerro, ja ihmettelen mikseivät henkilöstökyselyn punaiset valot merkitse hänelle mitään? Vuorotteluvapaa-aikanani hain ja sain toisen työpaikan.
3

Joo

Tuo vuorotteluvapaa onkin muuten hyvä idea kun uupumus iskee.
1

Niin on

Mutta Idealismin pohjalta toimiva Sipilän hallitus on vaikeuttanut tätäkin. Ihmiset kun ovat vain laiskoja. Jep.

Add new comment

To prevent automated spam submissions leave this field empty.