Uupumus ja masennus eivät välttämättä näy ulospäin. Tämän vuoksi tila voidaan kyseenalaistaa. Uupunut ja masentunut on kuitenkin oman tilanteensa paras asiantuntija. Siksi häntä pitäisi kuunnella herkällä korvalla.

Hiljattain seurasin sosiaalisessa mediassa keskustelua, jossa yksi henkilö ilmoitti olevansa todennäköisesti masentunut. Hän kuvaili joitakin tyypillisiä oireita, kuten tunnetta siitä, että mikään ei tuntunut miltään. Samalla tuli ilmi, että henkilö kykenee edelleen pyörittämään perheensä arkea. Kirjoittajan kertomaa masennusta alettiin epäillä. Voiko ihminen, joka toimii näin ”normaalisti” muka olla masentunut? Vastaus on helppo: Kyllä voi.

Masennuksesta ja uupumuksesta vallitsee liian usein mielikuva täysin rauniona olevasta ihmisestä, joka ei pääse sängystä ylös. Näin ei yleensä ole. Masennus tai uupumus ei ole jatkuvasti vallitseva olotila. Esimerkiksi työuupumuksessa oireet liittyvät työhön. Työn ulkopuolinen tekeminen saattaa sujua hyvin. Työssäkin voi olla sellaisia asioita, jotka sujuvat uupuneelta hyvin. Jos tätä ei ymmärretä työpaikalla, uupuneen kertomaa ahdinkoa ei välttämättä oteta todesta.

Toisaalta työuupumus voi ensin näkyä muussa elämässä, vaikka tilanne on työperäinen. Moni meistä haluaa sinnitellä työssään liian pitkään. Sitten vapaa-ajalla ei enää riitäkään voimavaroja hyvää oloa tuoviin asioihin, jotka auttaisivat myös palautumisessa. Yöunet alkavat häiriintyä, mikä tietysti vaikuttaa jaksamiseen. Sosiaalinen elämä kaventuu, kun työ on vienyt liikaa voimavaroja. Ihmissuhteetkin voivat kriisiytyä tämän vuoksi. Ei ihme, että masennuskin vaanii ovella. Jos työuupumus näkyy enemmän työn ulkopuolisessa elämässä, uupuneen kertomaa työperäistä kuormitusta voidaan vähätellä.

Koska uupumus ja masennus eivät näy kaikille, osa saattaa epäillä masennuksen, uupumuksen todenperäisyyttä. Jos esimerkiksi masennuksesta sairauslomalla oleva istuu hyväntuulisen näköisenä kahvilassa ystävänsä kanssa, hänen sairausloman tarvetta voidaan epäillä. Suorastaan synti voi olla se, että tämä masentunut vieläpä nauraa jollekin hyvälle vitsille.

Uupumuksesta, masennuksesta kärsivälle on tärkeää suunnata ajatusta ja tekemistä niihin asioihin, jotka tuovat hyvää oloa. Tämä tukee toipumista. Muiden ihmisten kyseenalaistava suhtautuminen ei kuitenkaan tee tästä aina helppoa. Ihminen voi silloin alkaa kyselemään mielessään: ”Onko minulla lupa olla iloinen? Saanko nauraa? Voinko näyttää huumoriani ulospäin?”

Miten selvittää uupumuksen tai masennuksen aiheuttaneet asiat? Tärkeää on kuunnella uupunutta ilman kertomuksen vähättelyä. Uupunut, masentunut tietää itse parhaiten, mikä huonontaa oloa ja mikä antaa voimia ja tuo hyvää oloa. Uupunut ja masentunut on oman tilanteensa asiantuntija. Hän tietää myös parhaimmat ratkaisut tilanteeseensa. Hänen viestejään on siksi syytä kuunnella herkällä korvalla. Esimerkiksi uupuneen esiintuoma työpaikan tilanne voi vaatia muidenkin työntekijöiden osalta korjauksia, jotta uusia uupumustapauksia ei tulisi.

Uupuneen ja masentuneen kanssa voidaan pohtia yhdessä, mitkä asiat auttavat selviytymään, minkälainen tekeminen tuntuu mielekkäältä ja mitkä asiat sujuvat paremmin. Tärkeää on kannustaa menemään hyvää oloa tuovia asioita kohti ja rohkaista sellaiseen toimintaan, joka vie kohti parempaa tulevaisuutta.

Nina Nores-Syvänen

Sosionomi YAMK, NLP Practitioner, terapeutti

Kirjoittaja työskentelee terapeuttina SelkäCenterillä ja opiskelee ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi.

www.noreni.net