Näe vahvuutesi - löydä sopiva työ
Kiinnostus ja kyvyt ohjaavat ammattiin, kuten myös sattuma. Aina ei kuitenkaan ole helppo tunnistaa omia vahvuuksiaan. Onneksi työtä voi vaihtaa uran keskelläkin.
Musikaalinen nuori arvelee, että musiikin varhaiskasvatus voisi pitää hänet mukavasti kiinni musiikissa ja leivässä. Opiskeluaikanakin saa soitella mielin määrin samanhenkisten kavereiden kanssa. Sen sijaan työssään musiikkikasvattajana hän ohjaakin päivästä toiseen lapsiryhmän kilkuttelua ja kiljahtelua. Oliko se ollenkaan sitä, mitä hän alun perin halusi?
Ammatinvalintapsykologi Moira Jaakola törmää vastaaviin esimerkkeihin tämän tästä Helsingin työvoimatoimistossa.
‑ Opiskelu ja työ ovat kaksi aivan eri asiaa, hän toteaa. Hän erottaa toisistaan myös työn asiasisällön ja työnteon luonteen. Jos siis lääketiede kiehtoo, kiehtooko lääkärin työ sairaalassa yövuoroineen ja ylitöineen? Vai sittenkin opettajan tai tutkijan ura?
Jaakola uskoo lähes jokaisen pohtivan jossain vaiheessa uraansa, onko tullut tehtyä oikeita valintoja. Hänen mukaansa kaikkien kannattaisi hakea edes pientä muutosta ainakin viiden kymmenen vuoden välein.
‑ Monesti viimeistään uupumus saa miettimään, miten työtä voisi muuttaa.
Testaten ja keskustellen
Moira Jaakola kannustaa pohdiskelijoita ottamaan ensimmäiseksi etäisyyttä työhön vaikkapa loman tai vuorotteluvapaan avulla, jos vain suinkin mahdollista.
‑ Samalla voi myös selvitä, onko mahdollinen ongelma itse työssä, työn organisoinnissa vai ehkä huonossa ilmapiirissä.
Psykologin mukaan ihmisen sosiaalisuus on yksi niistä tekijöistä, jotka pitkälti määräävät, millainen työ kullekin sopii. Yksi innostuu helposti ihmisistä, kun taas toinen kaipaa enemmän omiin oloihinsa. Merkitystä on myös sillä, miten tekijä suhtautuu rutiineihin ja toisaalta vaihteluun. Lisäksi Jaakola tarkastelisi halua ja kykyä johtaa tai tulla johdetuksi.
Mutta voiko omaan käsitykseen omista taipumuksista luottaa? Ehkä ujosta olisi sittenkin rohkeaksi esiintyjäksi oikean aiheen ja kokemuksen myötä. Ehkä rutiinien kaipuu perustuu vain siihen, että omalla työpaikalla ei hyväksytä virheitä.
‑ Teemme testejä ja keskustelemme eri näkökulmista. Sopivia esimerkkejä kertyy kouluajoista alkaen esimerkiksi ryhmätöiden ja itsenäisten tutkielmien tekemisestä, Jaakola kertoo. Hän vakuuttaa, että luonteen ohella kyvyt ja taidot ohjaavat pitkälti oikeaan työhön, vaikka oppimaan olisikin alun perin ohjannut innostunut isä, äiti tai opettaja.
Kokeillen ja kiertäen
Joskus oikea ammatti löytyy vasta kokeilemalla. Esimerkiksi kampaaja, joka joutui luopumaan ammatistaan allergian vuoksi, kokeili työtä kirjastossa. Kuukauden palkaton työkokeilu osoitti, ettei ala ole sittenkään sitä, miltä se haaveissa vaikutti. Samalla ajatus englanninkielen opinnoista vahvistui ja pian myös toteutui.
‑ Tosin ainahan ei ole varaa vaihtaa ammattia kokeilun tai opiskelun kautta, Jaakola huomauttaa. Hän on ehdottanut muun muassa it-asiantuntijoiksi tai toimittajiksi haluavia miettimään, onnistuisiko muutos asiasisällön kautta. Esimerkiksi taitava it-harrastaja voisi aloittaa koodaamalla sellaisessa firmassa, jonka alan hän tuntee.
‑ On kuitenkin hyvä pohtia, mitkä asiat kannattaa jättää harrastuksiksi ja mistä tulee ammatti. Myös mahdollisuudet työllistymiseen kannattaa punnita, Jaakola sanoo.
‑ Esimerkiksi verhoilijan kannattaa muistaa, että työ edellyttää melkein poikkeuksetta yrittäjäksi ryhtymistä.
www.mol.fi/avo/urasuunnittelu
Teksti Marianna Salin
Jaa linkki ystäville
