Keski-ikäiset värittävät työmarkkinoita
Ikääntyvän Suomen työmarkkinoilla on runsaasti mahdollisuuksia uutta etsiville keski-ikäisille.
Elinikäisen oppimisen kehittämisessä Suomi on jo nyt EU:n kärkimaita.
‑ Tässä valossa nähtynä viisikymppinen voi hyvinkin vaihtaa vielä uraa, työministeriön neuvotteleva virkamies Ilkka Nio sanoo.
‑ Senioriteetin mukanaan tuomaa tietoa, osaamista ja kokemusta arvostetaan työelämässä nyt ylipäätään enemmän. Ikääntyvien työelämän laadukkuus voi sitten olla eri kysymys, erikoissuunnittelija Juhani Pekkola samasta ministeriöstä jatkaa.
Tilastot kertovat työmarkkinoiden rajusta muutoksesta, joka vain vauhdittuu. Suomen 5,2 miljoonasta asukkaasta työvoimaan kuuluu puolet eli 2,6 miljoonaa.
Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrän ennustetaan kuitenkin vähenevän vuoteen 2025 mennessä 270 000 hengellä. Syntyy työvoiman vaje, jota maahanmuutto ei korvaa.
Yritysten on palkattava nykyistä enemmän myös sellaisia iäkkäämpiä henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa työpaikkaa tai alaa. Suuntaus on selvästi nähtävissä opetushallituksen aikuiskoulutusyksikössä, missä kehitetään suosittua näyttötutkintojärjestelmää.
‑ Aikuiset näyttävät taas kelpaavan työnantajille, opetusneuvos Juhani Lapiolahti kuvaa tilannetta.
Etsityin työvoima, jolla on innon lisäksi riittävästi osaamista, on perinteisesti ollut 30–40-vuotiasta. Viime aikoina on siirrytty kohti seuraavaa ikähaarukkaa, niin miesten kuin naisten osalta.
‑ Työvoimasta on pulaa ja työurat väistämättä pidentyvät.
‑ Yleistä kiinnostusta työnantajien puolelta lisää esimerkiksi se, että yli nelikymppiset ovat perhesuunnittelunsa jo tehneet, Nio pohtii.
Viime vuoden keskiarvon mukaan 40–45-vuotiaista suomalaisnaisista oli työttömänä 5,2 prosenttia. Vanhemmista, eli 45–49-vuotiaista, ilman työtä oli vain 4,7 prosenttia. Luvut ovat suurin piirtein samoja miehillä.
Ikärakenteen muuttuminen lisää suomalaisen työelämän haasteita. Tutkijat painottavat, että kouluttautuminen ja uusien tekniikoiden omaksuminen ei riitä, ellei myös työn tekemisen tapoja kehitetä.
Suomalaisten yritysten yleisiä kehittämisen alueita ovat organisointi- ja johtamistaidot.
‑ Teknologian käyttöönotto ja työssä jaksaminen ovat tärkeitä kysymyksiä, Pekkola sanoo.
Näyttötutkinnolla uusi ammatti
Keski-ikäisen mahdollisuudet luoda uutta uraa ja saavuttaa asemaa ovat rajalliset. Oman ammattitaitonsa kohentamiseen tai uuden ammatin opettelemiseen on kuitenkin runsaasti vaihtoehtoja.
Yksi suosituimmista teistä on näyttötutkintojärjestelmä, jonka tutkintoihin osallistuminen on lisääntynyt voimakkaasti: vuonna 1995 tutkintoja suoritettiin vajaa 3 000, kun toissa vuonna määrä oli jo yli 60 000.
‑ Osallistujamäärä on aikuisten ja nuorten välillä nyt jo yhtä suuri, Lapiolahti kertoo.
Aikuisen näyttötutkinto-opiskelijan ikärajaa ei ole määritelty tarkasti, Lapiolahden mukaan se on noin 25 vuotta.
Näyttötutkinnot ovat aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia tutkintoja, jotka voi tehdä työn ohessa. Tätä nykyä valittavana on jo 53 perustutkintoa ja yli 300 ammatti- ja erikoisammattitutkintoa, kaikkea mahdollista ajojärjestelijästä yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.
Eli mitä nykyiseen työtilanteeseensa väsyneen yli 40-vuotiaan tulisi konkreettisesti tehdä?
‑ Selata vaihtoehdot, mikä voisi kiinnostaa ja ottaa yhteyttä neuvontapalveluun. Siitä se lähtee, oppilaitoksissa osataan kyllä auttaa alan ja vaihtoehtojen täsmentämisessä, Lapiolahti neuvoo.
Teksti Mika Hentunen
Jaa linkki ystäville
