• Autot
• Asunnot
• Työpaikat

Ansioturvan ABC (ytk.fi)
Lait ja oikeuskäytäntö (ytk.fi)

Jaa linkki ystäville

Vuorottelukorvaus

Yleistä

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa kokoaikainen työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Samalla työnantajan on sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Ennen 1.1.2008 tehtyihin vuorottelusopimuksiin noudatetaan lakia sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2007 asti ja joihin perustuvat vapaat on pidettävä 31.12.2008 mennessä.

1.1.2008 tai sen jälkeen tehtyihin vuorottelusopimuksiin sovelletaan lakiin tehtyjä muutoksia, jotka ovat voimassa 1.1.2008 lukien. Näihin liittyvät vuorotteluvapaat on pidettävä 31.12.2010 mennessä. Vuorottelusopimus pitää tehdä kuitenkin 1.1.2008 - 31.12.2009 välisenä aikana.

Vuorotteluvapaan ajalta vuorottelijalla on tietyin edellytyksin oikeus vuorottelukorvaukseen. Alla on selvitetty edellytyksiä tarkemmin.

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytys on, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän  ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo.  Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon.

Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Työajan kokoaikaisuus arvioidaan henkilön tosiasiassa tekemän, ei työsopimuksessa sovitun, työajan mukaan.

Työhistoriaedellytys

Perusedellytys on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä vähintään kymmenen (10) vuotta (työhistoriaedellytys). Tähän aikaan luetaan myös työ, jonka olet tehnyt ennen 23 ikävuottasi. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan.

Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Ajasta voi enintään neljännes olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäolon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet.

Ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työshitoriaan. Tämä koskee myös toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai muussa sopimusmaassa tehtyä työtä, vaikka henkilö olisi ollut asianomaisessa maassa vakuutuksen piirissä.

Rajoitukset

Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole

• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa tai vuosilomapalkkaa taikka muita korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan vuorottelija saa vastaavaa vapaa-aikaa,
• jos olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen työnantajan palveluksessa,
• jos saat sairauspäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa,
• jos suoritat vapausrangaistusta, varusmies- tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta taikka siviilipalvelusta,
• jos harjoitat päätoimista yritystoimintaa,
• jos saat kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella vanhuuseläkettä.

Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Jos vuorottelija on työssä esimerkiksi kahtena päivänä viikossa omalla työnantajallaan, hänellä on oikeus saada vuorottelukorvausta enintään kolmelta päivältä, huolimatta siitä kuinka paljon työtä on tehty ja vaikka työ olisi tehty viikonloppuna.

Hakeminen

Vuorottelukorvausta haetaan hakulomakkeella, joita saat työ- ja elinkeinotoimistoista tai kassan sivuilta kohdasta "Lomakkeet". Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja työ- ja elinkeinotoimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.fi

Kesto

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen.

Vuorottelijan omissa tai hänen perheensä olosuhteissa tapahtuneesta muutoksesta johtuvasta tai muusta vastaavasta erityisestä syystä jo sovitun vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia myöhemmin, kuitenkin ennen vuorotteluvapaan päättymistä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden jakson alkamista.

Mikäli vuorottelusopimus on tehty 1.1.2008 tai sen jälkeen, pitää vuorotteluvapaan jaksottamisesta sopia aina täsmällisesti ennen vapaan alkamista vuorottelusopimuksessa. Ennen 1.1.2008 tehdyissä vuorottelusopimuksissa jaksottamisesta on voinut sopia myöhemminkin vapaan kestäessä. Jaksojen yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä.

1.1.2008 tai sen jälkeen tehtyyn vuorottelusopimukseen liittyvät vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta, kun se aiemmin on voitiin jaksottaa usealle vuodelle.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka hänelle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka hän saa erityishoitorahaa. Jos kuitenkin edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä. Jos vuorottelusopimus on tehty ennen 1.1.2008 saa edellä mainittu vapaa kestää kuitenkin enintään vain 12 arkipäivää.

Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta.

Suuruus

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on kuitenkin 80 prosenttia, jos olet ollut vähintään 25 vuotta em. työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon.

Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti vuorotteluvapaata edeltävän vähintään 52 viikon ajalta, siten että laskennassa otetaan huomioon välittömästi vuorotteluvapaata edeltäneet täydet palkanmaksukaudet. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.

Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo muulta kuin omalta työnantajalta sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa sovitellun päivärahan maksamisesta säädetään.

Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea päivärahalaskurilla.

Esimerkkilaskelma

Jaa linkki ystäville