Ansioturvan ABC (ytk.fi)
Lait ja oikeuskäytäntö (ytk.fi)

Soviteltu päiväraha

Oikeus

Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa:

Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen.
Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Samoin jos työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta.

Kassa tarvitsee edellä mainituissa tilanteissa työvoimaviranomaisen esteettömän lausunnon. Siksi on tärkeää, että ilmoittaudut työ- ja elinkeinotoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, jolta haet soviteltua päivärahaa. Kassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, kun työvoimaviranomainen on tutkinut työttömyyspäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset ja antanut kassalle esteettömän lausunnon.

Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa Sinut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla voidaan maksaa päiväraha täysimääräisenä.

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole työssäoloajalta.

Työttömyyden aikana saatu tulo sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisia toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona.

Sovittelujakso ja työajan tarkastelu

Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso.

Lyhyempää kuin tavanomaista sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta lainkaan työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika).

Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa.

Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin kun halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksujaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää erityistä sovittelujaksoa.

Työajan tarkastelu

Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain.

Siinä tapauksessa, että käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta.

Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika sovittelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta tai jos työantajalla ei ole mahdollisuutta valvoa tehtyä työaikaa, jolloin työttömyyskassa ei pysty toteamaan, täyttääkö henkilö sovitellun työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan.

Sovitellun päivärahan suuruus

Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna.

Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana.

Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö.

Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi.

Sovittelussa huomioon otettava tulo

Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, palkkaan rinnastettavat palkkiot jne.

Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella.

Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa.

Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä.

Laskentaesimerkkejä

Sovittelu pääsäännön mukaan

Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa.

Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa siis 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä.

Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (36,08 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta 30,26 euroa päivässä.

Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 665,72 euroa (22 x 30,26). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta ovat yhteensä 915,72 euroa (250,00 + 665,72). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 793,76 euroa (22 x 36,08).

Sovittelu 90-prosentin säännön/vertailusäännön mukaan

Henkilö on hakenut ansiopäivärahaa 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta. Hän on ollut kokoaikatyössä 13.-26.1.2007 välisen kahden viikon ajan. Palkkatodistuksen mukaan hakija on saanut palkkaa kokoaikatyöstä 400,00 euroa. Koska kokoaikatyö on kestänyt enintään kaksi viikkoa, hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa. Sovittelujaksona käytetään hakujaksoa eli kalenterikuukautta eikä työaika jakson aikana ole ylittänyt 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta.

Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 48,86 euroa (kuukausipalkka on ollut 1.100,00 euroa). Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 36,08 euroa. Hakijalla on kaksi lasta ja hän saa lapsikorotusta yhteensä 7,13 euroa päivässä. Ansiopäivärahan määrä lapsikorotuksineen on siis yhteensä 43,21 euroa.

Sovitellulla ansiopäivärahalla on enimmäismäärä, mitä voidaan maksaa. Tämä enimmäismäärä tarkoittaa, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja työtulo sovittelujakson aikana voivat yhteensä olla enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Enimmäismäärän tarkastaminen tehdään sovittelujaksoittain.

Hakijan päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta 90 prosenttia on 43,97 euroa (0,9 x 48,86). Soviteltu ansiopäiväraha ja työtulo voivat siis yhteensä olla enintään 43,97 euroa. Kun sovittelujakson työtulo muutetaan päiväkohtaiseksi, saadaan päiväpalkaksi 18,60 euroa (400,00 : 21,5). Hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa 25,37 euroa päivässä (43,97 - 18,60).

Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujaksolta yhteensä 558,23 euroa (22 x 25,37). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta ovat yhteensä 958,23 euroa (558,23+ 400,00). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 950,62 euroa (22 x 43,21).

Sovitellulla ansiopäivärahalla on myös vähimmäismäärä. Tämä tarkoittaa sitä, että soviteltua päivärahaa maksetaan vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahaa. Mikäli siis enimmäismäärää sovellettaessa henkilölle jäisi maksettavaa vähemmän kuin soviteltua peruspäivärahaa voitaisiin maksaa, päiväraha maksetaan sovitellun peruspäivärahan suuruisena.

Tätä vähimmäissääntöä olisi tullut noudattaa tässä esimerkkitapauksessa, jos 1.-31.1.2009välisen ajan työtulo olisi ollut 650,00 euroa.
Hakijan päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta 90 prosenttia on 43,97 euroa, mikä on sovitellun päivärahan ja työstä saadun tulon yhteenlaskettu enimmäismäärä. Työtulo on päivää kohti laskettuna 30,23 euroa (650,00 : 21,5). Soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi enimmäismäärä koskevaa sääntöä noudattaen 13,74 euroa (43,97 - 30,23). Tämä on kuitenkin vähemmän mitä soviteltua peruspäivärahaa voidaan maksaa.

Hakijan päiväraha lasketaan siten, että lapsikorotuksen sisältävästä peruspäivärahasta vähennetään puolet (50%) sovittelujakson aikana saadusta tulosta. Peruspäivärahan määrä lapsikorotuksineen on 32,76 euroa (25,36+ 7,13). Puolet sovittelujakson tulosta otetaan huomioon eli 325,00 euroa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Soviteltava tulo on 15,12 euroa. Lapsikorotuksen sisältävästä peruspäivärahan määrästä (32,76) vähennetään soviteltava työtulo 15,12 euroa. Hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa 17,64 euroa (32,76- 15,12).

Vaikutus 500 päivän kertymään

Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.
Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon.

Esimerkki: Päiväraha 42,05 €/pv
Ansio kuukauden sovittelujakson aikana 336,00 €, josta 50% eli 168,00 € sovittelun piiriin. Maksettavien päivien lukumäärä hakujakson aikana 23.
Laskentamalli:
42,05 - (168,00 : 21,5) = 34,24 €
23 x 34,24 = 787,52 €
787,52 : 42,05 = 18,73 ~ 19 pv

Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää. Sovitellun päivärahan kertymään luetaan sen sijaan täydet 23 päivää.

Työssäoloehdon kertyminen sovitellun päivärahan aikana

Työssäoloehdon pääsäännöt (alkuehto ja paluuehto) on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä.

Työssäoloehtoa kertyy, kun viikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka TES:n mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan tulee olla vähintään 940€/kk.

Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaiset yhteiskunnalle menevät maksut.

Työssäoloehdon seurannan tärkeys

Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot.
Kassan tarvitsemat tiedot

Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä ehdottomasti palkka- tai työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy, esim. määräaikaisuus, vai onko käytetty irtisanomismenettelyä. Tällöin kassa tarvitsee irtisanomisilmoituksen. Näin kassa voi tarkistaa työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Pyydä todistus aina työn päättyessä, niin vältytään "vanhojen asioiden" muistelemiselta.

Erityisesti kassa tarvitsee tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistassa, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista.

Ole itsekin tarkkana, että ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi tarvittaessa selvitys niistä. Työssäoloehto kertyy vain vakuutuksenalaisessa työssä

Sääestepäivät

Eräiden rakennus- ja metsäaloilla noudatettavien työehtosopimusten mukaan voidaan työmaakohtaisesti ennen työn aloittamista sopia niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä työn suorittaminen esim. sääesteen vuoksi estyy.

Työttömyysturvassa sääesteellä tarkoitetaan työsuhteessa rakennus- ja metsäalalla tapahtuvan työnteon estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta (ei muut luonnonilmiöt). Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Sääesteen ajalta Sinulle voidaan maksaa päiväraha täysimääräisenä edellyttäen, että saamisedellytykset kohdallasi muutoin täyttyvät esim. omavastuuajan osalta.

Muista itse ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon sääesteen alkamispäivänä, mikäli este koskee alle kymmentä työntekijää. Jos taas sääeste koskee vähintään kymmentä työntekijää, tulee työnantajan antaa ilmoitus sääesteestä työ- ja elinkeinotoimistolle. Päivärahaa sääestepäiviltä on haettava kolmen kuukauden kuluessa.

Sovitellun päivärahan ennakkomaksu

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös ennakkomaksuna tilanteissa, joissa tarvittavat palkkatiedot vielä puuttuvat. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää vain, jos työnantajan palkkatietojen puuttuminen johtaisi maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen.

Päivärahaa voidaan maksaa ennakkona korkeintaan 70 prosenttia siitä määrästä, mihin annettujen palkka- ja muiden tietojen perusteella olisi todennäköisesti oikeus. Päivärahan maksaminen ennakkona on mahdollista vain kahdelta peräkkäiseltä jaksolta. Ennakkomaksu ei ole päätös, vaan päätös annetaan erikseen sen jälkeen, kun asianmukaiset todistukset on saatu.