Julkishallinto ja järjestöt

Julkinen hallinto ja julkinen sektori kokonaisuudessaan ovat suuria aloja BKT-osuudella mitattuna. Myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko luetaan osaksi julkista sektoria. Julkiset palvelut ovat kattavia ja ne rahoitetaan verovaroin. Sääntönä on, että palvelut on tuotettava sekä suomeksi että ruotsiksi ja pohjoisimmassa Suomessa myös saamen kielellä. Julkisen sektorin toiminta on lisäksi avointa ja näin ollen esimerkiksi henkilöstön palkat ovat julkisia.

Valtio, kunnat, kirkko sekä järjestöt Suomessa ovat suuria työnantajia niiden taloudellisen merkityksen lisäksi ja niissä työskenteleekin ammattilaisia eri aloilta. Valtionhallinnon eri työpaikkoja ovat ministeriöt, virastot sekä laitokset ja ne tarjoavat pääasiassa asiantuntijatehtäviä. Kunnat puolestaan hoitavat monia eri tehtäviä sairaanhoidosta julkiseen hallintoon. Hallinto käsittää esimerkiksi osa-alueita kuten taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto ja aluehallinto. Kirkko puolestaan työllistää uskonnollisen työn tekijöiden lisäksi myös mm. vahtimestareita, toimistohenkilökuntaa (esim. kirkkoherranvirasto) sekä puutarhatyöntekijöitä.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää yli 20 000 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja kirkkohallituksessa. Ortodoksien kirkko puolestaan työllistää noin 200 henkilöä. Työllisyystilanne on vakaa ja moni kirkon työntekijä on jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Kirkko kuitenkin kilpailee koulutuksesta ja työvoimasta muiden työnantajien kanssa. Hallinto, julkishallinto - ja toimistotyön avoimien paikkojen määrä on kasvussa, mutta ala on kokonaisuudessaan suhdanneherkkä. Avoimet työpaikat kiinnostava julkishallinnossa ja järjestöissä erityisesti seuraavissa nimikkeissä: Assistentti, sihteeri, diakoni/Diakonian virka, johtajan tehtävät, jäsenasiamies, kaupunginjohtaja, kirkkoherra, seurakuntapastori ja toiminnanjohtaja.

Virkamiehet ovat olennainen osa julkishallintoa. Heillä tarkoitetaan valtion ja kirkon viranhaltijoita. Viranhaltija on valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa oleva siviili- tai sotilashenkilö. Virka puolestaan tarkoittaa yksittäistä pysyväksi tarkoitettua tehtävää jossain virastossa. Viranhaltijat toimivat julkishallinnossa esimerkiksi ministeriöissä ja valtion virastoissa. Valtion virkamiehet osallistuvat mm. lainsäädännön valmisteluun ja lakien sekä asetuksien toimeenpanoon. Näin ollen viran hoito on julkisen vallan käyttöä.

Julkishallintoon ja järjestö toimintaan voi työllistyä monella eri koulutuksella, sillä työtehtäviä on alalla laajalti. Kirkolliseen työhön työllistyy mm. teologian yliopisto-opinnot suorittaneita opiskelijoita. Teologian opinnot on mahdollista suorittaa Suomessa Helsingissä, Joensuussa ja Turussa. Moni kirkon työntekijä on ohjautunut alalle ammattikorkeakoulun kautta. Ammattikorkeakouluissa kirkolliseen työhön soveltuvia koulutusohjelmia ovat mm. kirkkomuusikko AMK, sosionomi AMK, sairaanhoitaja AMK, nuorisotyönohjaaja AMK ja diakonian AMK. Julkishallintoon suuntautuvat mm. tradenomit (AMK), yhteiskuntatieteiden maisterit (Yliopisto) ja kauppatieteiden maisterit (kauppakorkeakoulu).

Avoimet työpaikat Julkishallinto ja järjestöt

Julkishallinto ja järjestöt – Palkka ja TES

Julkishallinnossa keskimääräinen kuukausipalkka on 3106 euroa. Johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä palkka voi nousta jopa 5167 euroon kuukaudessa. Työntekijöillä ja asiantuntijoilla palkka vaihtelee keskimärin 2468 eurosta 3224 euroon. Tässä esimerkkejä julkishallinnon ja järjestöjen palkkauksesta nimikkeittäin:

  • Assistentti 2299€-2530€
  • Johdon assistentti 2747€ - 2993€
  • Talousassistentti 3042€
  • Sihteeri 2517€-2973€
  • Diakoni/Diakonian virka 2413€
  • Kirkkoherra 4220€
  • Seurakuntapastori 3024€
  • Toiminnan johtaja 2994€
  • Neuvotteleva virkamies 4730€

Johtaja tienaa keskimäärin 400 eurosta ylöspäin kuukausittain. Kaupunginjohtaja voi yltää jopa yli 8 000 euron kuukausiansioihin. Sihteereiden ja assistenttien palkoissa on suuria vaihteluvälejä. Sihteerin palkka voi vaihdella keskimäärin välillä 2517€-2973€ ja assistentin palkka puolestaan keskimäärin välillä 2299€-2530€

KT eli Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. KT neuvottelee ja tekee kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on puolestaan kuntatyöntekijöiden edunvalvoja työmarkkinoilla. Lisäksi se edustaa valtion ja kirkon työntekijöitä. Kunta-alan työehtosopimus on myös luettavissa JHL:n internetsivuilla. Julkisen sektorin järjestäytymisaste on todella korkea ja noin 80 % työntekijöistä kuuluu ammattijärjestöihin.

Tästä Oikotien palkkalaskuriin