Mainosmiesten asialla

Luomisen tuskaa

Tehtävässä hauskinta oli päästä kokeilemaan jotain aivan oman arkitonttini ulkopuolella olevaa, kun tutustuimme äänistudion saloihin. Vaihtelua toi myös tehtävän yksipäiväinen luonne. Kireä aikataulu loi tietysti painetta keksiä nopeasti näppärä lause, joka lopputuloksesta päätellen ei mennyt ihan nappiin. Tokihan mukaan mahtuivat vaadittavat uhkeat ja muhkeat C-vitamiinimäärät. Me olemme Niinan ja Piian kanssa tehneet sujuvasti työtä yhdessä tähän asti. Nyt tehtävässä huomattiin vahvat näkemyserot mainoksen linjasta ja kantavasta ideasta. Minä kannatan elämässä keskustelua ja erimielisyyksiä, vahvaa ajatusten vaihtoa ja soraääniä erityisesti työmaalla. Turha myötäileminen vastaa vaaleissa äänestämättä jättämistä ja jälkikäteen lopputuloksen taivastelua. Ilman vahvaa ja muita kunnioittavaa keskustelua myöskään parhaat, idearikkaat ja ennakkoluulottomat ideat eivät koskaan kohtaa päivänvaloa. Käykääpäs muuten katsomassa eräs unkarilais-suomalainen yhteisidea osoitteesta http://tyo2011.oikotie.fi/ !

Nälkä kasvaa syödessä

Johtoryhmässä tunnelma oli yllättävän rento. Kisaan saapuessa ajattelin olevani tyytyväinen, jos en saa potkuja ensimmäisenä. Nälkä kasvaa tietysti syödessä ja ymmärrys, että porukassa pärjää mainiosti sai tavoitteen kohoamaan 10 parhaan joukkoon pääsystä. No, siellä nyt vahvasti ollaan ja vielä on kiinnostusta tietää, mitä ensi viikko tuo tullessaan. 

Janne oli taas naapurissa ylivertaisena mainosmiehenä paikalla. Siinä on kaveri, jolla on sana hallussa ja luottamus huipussaan. Iso käsi Jannelle ja tiimille tästä onnistumisesta. Palkinnoista tulee minulle usein kyselyitä ja tällä kertaa tunsin kyllä ison vihlaisun sydänalassani tajutessani, etten pääse tiimin kanssa tutustumaan Hjallikseen rennommissa merkeissä. Kun hain diiliin naureskelin, että pääsen ainakin Harkimon kanssa kättä paiskaamaan. No, se tavoite siirtyi tämän tehtävän myötä taas askeleen kauemmaksi. Ei olla vielä niin hyviksi kavereiksi ryhdytty. Onneksi kisa vielä jatkuu. 

Tuntoja kulisseista

Niina Mämmi, toiminnan nainen, sai kenkää. Nipsu on mahtava tyyppi, lämmin ja aito ihminen. Hän on äärimmäisen taitava monella osa-alueella ja harvoin olen törmännyt yhtä toimeliaaseen tapaukseen. Jaoin huoneeni ensimmäisestä yöstä lähtien hänen kanssaan. Suuri yksinäisyys rantautui huoneeseeni illan tullen, kun korkokenkäni huusivat Niinan Parikoita viereensä ja minä katselin naapurivuoteen siististi pedattua sängynpeitettä yksin. Reality-ohjelmia katsellessa mietti ennen hiukan naureskellenkin, miten ihmiset eroavat toisistaan muutaman viikon tuntemisen jälkeen itkien. En ihmettele enää. Kukaan kilpakumppaneideni lisäksi ei koskaan ymmärrä kokemaani eikä jaksa vitsailla samoilla asioilla. Kai se on sama kuin armeija jutut... luojan kiitos inttiosastot kokoontuvat keskenään, eikä kumppaneiden ole pakko osallistua. Nauttikaa arjessa työtovereidenne seurasta, muistakaa jakaa voiton ja tappion hetket siellä avoimesti ja naurakaa itsellenne. Helpottaa oloa kummasti.

Meidän matkamme jatkuu ensi viikolla, pysykää kanavalla.